Liitot huolissaan tupon jatkoneuvotteluista

Liitot katsovat, että ainoastaan kaikkien keskeisten alojen mukaantuleminen voi varmistaa tulopoliittisen sopimuksen synnyn.

Sekä SAK:lainen Metallityöväen liitto ja työnantajia edustava Teknologiateollisuus ja vaativat työmarkkinajärjestöjä huolehtimaan siitä, että keskitetty tulosopimus ei kaadu keskeisten alojen poisjääntiin tuposta.

Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa kehottaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta kantamaan vastuuta siitä, että sen kaikki jäsenjärjestöt saataisiin mukaan tupoon. Tämä on hänen mukaansa ainoa tapa varmistaa tulopoliittisen sopimuksen syntymisen edellytyksenä oleva laaja kattavuus. Vuorenmaa vaatii etenkin paperiteollisuutta selvittämään edellytykset liittymiselle tupoon.

Metsäteollisuus ilmoitti ennen tuloneuvotteluja, ettei se tule sopimukseen mukaan paperiteollisuuden osalta. Paperiteollisuudenkin ongelmat ovat Vuorenmaa mielestä ratkaistavissa tämän tulopoliittisen sopimuksen raamien sisällä, jos tahtoa vain on. Vuorenmaa luonnehtii kannanotossaan neuvoteltavana olevaa tupoa eräänlaiseksi ylimenokauden sopimukseksi, jonka aikana on mahdollista hyvässä yhteistyössä kolmikantaisesti hakea ratkaisuja, joilla Suomi vastaa globalisaation haasteisiin.

Perinteisesti keskitettyjä tuloratkaisuja tukeneen metalliteollisuuden osapuolet aloittivat tupon soveltamisneuvottelut torstaina. Ala vastaa lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä ja liikevaihdosta sekä 60 prosenttia viennistä.

Myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää kehottaa järjestöjä varmistamaan, että kaikki teknologiateollisuudelle tärkeät toimialat ovat mukana uudessa tuporatkaisussa. Mäenpää korostaa, että alakohtaisissa neuvotteluissa on etsittävä keinoja erityisesti tuottavuuden nostamiseksi. Hallitukselta teknologiateollisuus odottaa uusia päätöksiä kilpailukyvyn parantamiseksi.

Työnantajat laskevat, että tupo kasvattaa teknologiateollisuuden kustannuksia noin 3,5 prosenttia vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna ja vuonna 2006 vastaavasti noin 2,5 prosenttia. Tämä tuo kilpailukykyongelmia globaalin rakennemuutoksen ja heikkenevän dollarin vuoksi.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 02.12.2004)

Lue myös:

    Uusimmat