Liikenteessä vammautuneet jäävät vaille tukea

Ruotsalaistutkija Jörgen Lundälv on tutkinut väitöskirjassaan liikenneonnettomuuden uhrien hyvinvointia. Väitöskirja nimeltä Liikenteen uhrien kokemukset ja elämä -näytelmä selviytymisestä tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tänään. Lundälvin mukaan suomalainen yhteiskunta hylkää liikenteessä vammautuneet, vaikka heitä on suuri joukko. Vuosina 1965-1991 liikenneonnettomuuksissa loukkaantui yli 275 000 suomalaista. -Heitä on enemmän kuin talvi- ja jatkosodassa haavoittuneita yhteensä. Liikenteen uhrit pitäisi nähdä yhteiskuntaryhmänä kuten sotainvaliditkin, Jörgen Lundälv toteaa.

Lundälv pitää huolestuttavana sitä, että lähes kolmannes loukkaantuneista ei pysty lukemaan huonon terveydentilansa vuoksi lehtiä tai kirjoja. -Kuinka ihminen voi huolehtia oikeuksistaan, jos hän ei pysty lukemaan? Lundälv kysyy. Yhteiskunnasta syrjäytymistä aiheuttaa myös se, että vain puolet vammautuneista on voinut palata takaisin työelämään.

Omaisetkin tarvitsevat tukea

Lundälv on myös vertaillut suomalaisten ja ruotsalaisten liikenteessä vammautuneiden hyvinvointia. Ruotsalaisten hyvinvointi on hieman parempi kuin suomalaisten. Suomalaisista vammautuneista terveydentilaansa luonnehti huonoksi 80 prosenttia; Ruotsissa luku oli 76 prosenttia. Vammaisjärjestöt näyttävät vaikuttaneen hyvin vähän liikenteessä vammautuneille tarjottavaan jälkihoitoon ja kuntoutukseen molemmissa maissa. Ruotsin tilannetta helpottavat kuitenkin liikenteessä vammautuneiden omat järjestöt. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa. -Ruotsissa on nyt perustettu järjestöjä myös vammautuneiden omaisille. Liikenneonnettomuuden jälkeen koko perhettä pitää hoitaa, sillä onnettomuus on suuri elämänmuutos kaikille läheisille, Lundälv toteaa.

Vammautuneet joutuvat taistelemaan usein myös vakuutusyhtiöiden kanssa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Joka toinen tutkimukseen osallistunut koki, että vakuutusyhtiö on kohdellut häntä huonosti. Sen sijaan lääkärit ja sairaanhoitajat saivat vammautuneilta kiitosta. Yhteiskunta ei reagoi Lundälvin mukaan sekä suomalaisen että ruotsalaisen yhteiskunnan olisi nyt korkein aika ottaa liikenneonnettomuudessa vammautuneet huomioon.
(STT)