Lihan alkuperämerkinnöissä puutteita

Vähittäismyynnissä olevan lihan alkuperämerkinnöissä on edelleen puutteita, vaikka alkuperä ilmoitetaankin yhä useammin. Epäselvyyksiä on sekä kotimaisen että ulkomaisen lihan merkinnöissä.

Tiedot käyvät ilmi Elintarvikeviraston selvityksestä, jossa tutkittiin vajaat 600 liha- ja lihavalmistenäytettä vuonna 2000. Tutkimuksen päpaino oli vähittäismyymälöissä, mutta myös tukku- ja torikauppaa seurattiin. Merkinnät tarkastettiin lihasta, raakalihavalmisteista ja kypsennetyistä lihavalmisteista.

Merkintä puuttuu lähes joka kuudennelta

Tarkastetuista lihoista alkuperä ilmoitettiin oikein 85 prosentissa näytteistä. Lopuista alkuperä jätettiin ilmoittamatta ja yhdessä näytteessä se ilmoitettiin virheellisesti. Raakalihavalmisteista alkuperä ilmoitettiin oikein 88 prosentissa näytteistä ja merkintä puuttui 12 prosentista. Kypsennetyistä lihavalmisteista valmistusmaa ilmoitettiin 83 prosentissa.

Parhaiten alkuperä ilmoitettiin kalkkunanlihassa, nauta-sikajauhelihassa, naudanlihassa ja broilerinlihassa. Lampaanlihassa, sianlihassa ja poronlihassa alkuperä oli esillä huomattavasti puutteellisemmin.

Edellisessä vastaavassa selvityksessä vuonna 1996 alkuperä oli esillä noin puolessa tarkastetuista lihoista. Tuon jälkeen myös kotimaisen lihan alkuperän ilmoittaminen on tullut pakolliseksi. Kotimaisen kypsennetyn lihavalmisteen valmistusmaata ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään sellaisen lihan alkuperää ei tarvitse ilmoittaa, joka on käytetty raaka-aineena Suomessa kypsennettyyn lihavalmisteeseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat