Leuto sää saanut karhuja liikkeelle

Poikkeuksellisen leuto ja sateinen talvi on herätellyt karhuja talviunilta eteläisessä Suomessa. Etenkin Kaakkois-Suomessa, Kymessä ja Etelä-Savossa karhuista on tehty useita jälkihavaintoja. Myös Hämeessä on varma havainto talvipesästään liikkeelle lähteneestä karhusta.

Riistantutkimuksen seurannassa olevat kymmenkunta pantakarhua sen sijaan ovat pysytelleet talvipesissään, joskin enemmistö niistä talvehtii pohjoisempana tai itärajan takana. Eteläisin pannoitettu karhu oli ainakin menneellä viikolla talvipesässään Keuruulla.

Tuorein kaakkoisen Suomen karhuhavainnoista tehtiin 11. tammikuuta Lappeenrannan Vainikkalassa, jossa havaittiin tietä ylittäneen karhun jäljet. Juuri ennen vuodenvaihdetta tehtiin itärajalla kaksi karhuhavaintoa, toinen Miehikkälässä ja toinen Rautjärvellä.

- Kyse oli jälkihavainnoista, jotka käytiin varmistamassa. Miehikkälän karhu oli liikkunut yksin, mutta Rautjärvelllä karhuemoa oli seurannut ylivuotinen pentu, kertoo Kymen riistapäällikkö Erkki Kiukas.

Kokenut tekee hyvän talvipesän

Karhututkija Ilpo Kojolan mukaan karhu pysyy pesäpaikassaan talvikauden, jos se on tehnyt pesän huolella rinteeseen huokoiseen maahan, johon ei jää vettä. Niin sanotuista korjuupesistään eli tiheiköistä, joissa karhu makaa, se lähtee helpommin liikkeelle vaihtamaan pesäpaikkaa.

Kymen ja Etelä-Karjalan karhut alkoivat nousta talviuniltaan heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Karhunjälkiä varmennettiin ennen joulukuun loppua niin Elimäellä, Ruokolahdella kuin Anjalankoskella. Riistantutkimuksen arvion mukaan koko Kymen alueella elää 75-80 karhua.

Etelä-Savossa, jossa karhukanta on peräti yli sata yksilöä, havaintoja kulkevista karhuista on kirjattu joulukuussa koko riistanhoitopiirin alueelta kymmenkunta. Uudeltamaalta ei raportoitu liikkuvista karhuista. Tosin alueen karhukantakin on monin verroin pienempi kuin Savossa ja Kymessä.

Suomessa elää tuhatkunta karhua

Suomen karhukanta on kahden viime vuoden aikana pysynyt vakiona. Vuoden 2005 minimikanta-arvio oli 810-860 karhua. Keväällä arvio on parisataa suurempi, kun mukaan lasketaan talven aikana syntyneet pennut ja kontiot palaavat itärajan takaa Suomeen.

Karhujen esiintyminen painottuu Itä-Suomeen, mutta myös keskisen Suomen alueella on keskimääräistä tiheämmän kannan alueita. Eniten karhuja elää itärajaan rajoittuvilla alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on enimmillään parikymmentä karhua tuhatta neliökilometriä kohden.

Suomessa karhut kuolevat tavallisimmin metsästyksessä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi poronhoitoalueelle viime jahtikaudelle yhteensä 34 karhun pyyntilupaa ja neljälle itäiselle riistanhoitopiirille 55 pyyntilupaa.

Saaliiksi saatiin poronhoitoalueella 33 ja muualla maassa 53 karhua. Kokonaissaalis 86 karhua oli 13 karhua suurempi kuin edellisenä vuonna.

Karhunmetsästys alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Kyse on tarkasti valvotusta kiintiömetsästyksestä.

(MTV3-STT)