Lepomäki kyllästyi nuoren naisen leimaan: En ole uuden sukupolven ärhäkkä esitaistelija

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki julkaisi Uudessa Suomessa puheenvuoron vastineena Helsingin Sanomien analyysiin. Helsingin sanomat julkaisi tänään artikkelin, jossa pohditaan, miten media kohtelee naispoliitikkoja. Esimerkkeinä lehti käytti Elina Lepomäkeä ja Li Anderssonia.

Lepomäen vastineen mukaan kysymys ei liity vain sukupuoleen, vaan ihmiset typistetään julkisuudessa usein jonkun yhden ominaisuuden edustajaksi.

Esimerkiksi Lepomäki mielletään ”nuoreksi naiseksi” eikä hänen asiantuntijuudelleen tai työkokemukselleen anneta paljoa painoarvoa.

– Minua alkoi hämmästyttää se, että minua alettiin kutsua lähes yksinomaan tv- ja muihin keskusteluihin ”nuorten pontevien poliitikkonaisten” kanssa. Eli muun muassa Li Anderssonin kanssa, Lepomäki kirjoittaa.

Myös Helsingin Sanomien artikkelissa Lepomäkeä käsiteltiin juuri nuorena ideologisena asiantuntijanaisena ja häntä verrattiin Li Anderssoniin.

Lepomäki toteaa kirjoituksessaan, että vaikka hän ja Andersson ovat molemmat naisia, heidän ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa ja elämäntilanteensa poikkeavat toisistaan. Parempiakin vastinpareja Lepomäen mukaan löytyisi.

– Jos Andersson ja minut niputetaan, koska olemme ”nuoria” naisia, niin miksei minua sitten välillä niputeta jonkun kuusi vuotta vanhemman naisen tai miehen kanssa ”lähes keski-ikäiset” -kategoriaan? Tai vielä virkistävämpää, niputettaisiin jonkin muun ominaisuuden kuin iän ja sukupuolen perusteella?

Lepomäki pohtii, että ideologisen nuoren leiman korostamisella politiikassa on tarkoitus osoittaa, että kulmat ovat vielä hiomatta.

– En itse tunnista tässä mitään selvää ikä- tai sukupuolilaatikkoa. En ole tilastojen valossa “uuden sukupolven ärhäkkä esitaistelija”, vaikka toki kannattajien jakauma ulottuu myös nuoriin. Olisiko vain niin, että jos kuljettaa valtavirtaa myötäilevää - eli säilyttävää - viestiä, on automaattisesti enemmän “aikuinen”?

Lue Lepomäen koko kirjoitus täältä.