Lehdistöllä tuomitseva asenne eläinoikeusliikkeeseen

Eläinoikeusliikkeen sanomalehdistössä saamasta julkisuudesta on ollut eläinaktivisteille vain haittaa. Jyväskylässä tänään tarkastetussa journalistiikan väitöskirjassa on selvitetty eläinoikeusliikkeen lehdissä saamaa julkisuutta.

Kettujen päästäminen vapaaksi Pohjanmaan tarhoilta vuonna 1995 oli lähtölaukaus eläinoikeusliikkeelle ja sen saamalle julkisuudelle. Eläinaktivistit ristittiin silloin kettutytöiksi. Filosofian lisensiaatti Pirita Juppi tutki väitöskirjassaan eläinoikeusliikkeen sanomalehdistössä vuosina 1995-2000 saamaa julkisuutta.

Jupin mukaan lehdistö on käsitellyt eläinoikeusliikettä varsin negatiivisesti:

- Eläinoikeusliike on useimmiten esitetty joko yhteiskunnan vastaisena uhkana ja terrorismina tai sitten tällaisenä kaupunkilaiskakaroiden jännitys- ja julkisuushakuisena ilkivaltana ja häiriköintinä tai muihin rikoksiin rinnastettavana rikollisuutena, Juppi kertoo.

Juppi kävi läpi 1200 lehtijuttua. Kaikissa yhdeksässä sanomalehdessä aktivistit nähtiin uhkana. Ativistit saivat näkemyksensä esiin vajaassa kolmannessa jutuista. Aktivistien ymmärtäjät näkivät toiminnan oireena turvattomuudesta tai epäluottamuksena poliittiselle järjestelmälle.

- Kaikista voimakkaimmin lehdissä on ollut esillä poliisi, eli kun eläinoikeusliikettä on käsitelty usein rikollisuutena, on poliisi nostettu asiantuntijan asemaan.Myös toimittajien oma rooli on ollut erittäin merkittävä, Juppi kertoo.

Esille pääsivät myös turkistarhaajat ja asianajajat. Entä muuttuiko kirjoitusten sävy viidessä vuodessa?

- Ei merkittävästi, kyllä ne tulkinnat lyötiin luukkon jo siinä aika alkuvaiheessa, sanoo Juppi.

Julkisuudesta ei siis ole ollut eläinoikeusliikkeele etua.

- Ennemminkin julkisuus on vastakkainasetteluja korostamalla etäännyttänyt leirejä ja sikäli entisestään kärjistänyt konfliktia, Juppi tiivistää.

Tutkimuskohde oli Jupille läheinen, sillä hän toimi itsekin eläinoikeusliikkeessä 90-luvulla.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 11.12.2004)

Lue myös:

    Uusimmat