Lausannen dopingkonferenssi päättyi pettymykseen. Tärkeät päätökset jäivät tekemättä, kun osanottajat halusivat esitellä ulospäin yhtenäisen antidopingrintaman ja varmistella kokouksesta edes laihdutetut tulokset.
Kokouksella oli kaksi tavoitetta - uuden dopingjärjestön perustaminen ja kaikille lajeille yhteisten dopingsääntöjen luominen. Lopputuloksena oli päätös järjestön perustamisesta ja yhteinen dopingsääntö, johon tosin hyväksyttiin sen samantien vesittävä joustovara muutamaa lajia - siis jalkapalloa, pyöräilyä ja tennistä - varten. Dopingjärjestön jäsenistä, sen johtajasta, tiukasta dopingsäännöstä ja dopingin tarkasta määrittelystä ei kyetty sopimaan. Päällimmäiseksi kuvaksi kokouksesta jäikin politikointi.
Kamppailu arvovallasta hallitsi kokousedustajien pitkiä päiviä. Ja tulosta syntyikin, kun Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n alustukset kumottiin.
Urheilusta vastaavat ministerit eivät päästäneet KOK:n puheenjohtajaa Juan Antonio Samaranchia dopingjärjestön johtoon. Ministerit eivät myöskään hyväksyneet KOK:n ehdottamia osapuolia - lääketieteen edustajia ja sponsoreita - uuteen järjestöön.
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa, pyöräilyliitto UCI ja tennisliitto estivät KOK:n laatimat suunnitelmat tiukoista dopingpykälistä.
Kahdenlaista puhetta
Lausannessa tarmokkuus näytti hupenevan politikointiin. Osanottajat yrittivät pullistella lihaksiaan julkisuuden avulla.
Teatraalisissa puheissa mainittiin toistuvasti sanat "avoimuus ja riippumattomuus". Päätöksiä hierottiin kuitenkin suljettujen ovien takana, mistä säntäiltiin tuon tuosta pienempiin tiloihin neuvonpitoihin. Sopivia ratkaisuja pohdittiin vielä illalla kalliiden hotellien suojissa, yhä pienemmissä piireissä.
Kokouksessa oli yli 600 osanottajaa ja sitä seurasi yli 450 toimittajaa. Monilla osanottajilla oli pienet piirinsä, joille he tiedottivat kokouksen kulkua omasta näkökulmastaan. Vihjeitä sateli valikoiduille toimittajille eri lajiliittojen johtajilta, jotka säntäilivät kokouksesta toiseen.
Monet osanottajat opastivat, miten tiedotusvälineiden pitäisi heidän mielestään tapahtumiin suhtautua. Ohjeet annettiin "luottamuksellisina tietoina".
Silmiinpistävin lobbaustyyli oli eräällä KOK:n pitkäaikaisella jäsenellä: hän järjesti pienimuotoisen haastattelutilaisuutensa käymälässä.
Tulkkausta nurkissa
Julkisuudessa pahasti riepoteltu KOK tiedotti kokouksen vaiheista aktiivisimmin. Varapuheenjohtaja Dick Pound ja pääsihteeri Francois Carrard kommentoivat jatkuvasti tapahtumia. Samaan aikaan ministereiden tiedottajat selostivat syrjemmällä omia näkökulmiaan. Julkisissa puheissa osapuolten yksimielisyys ja yhteisymmärrys oli saumaton.
- Teimme työtä suuressa yhteisymmärryksessä, Pound kehui.
Kaikesta ei oltu samaa mieltä ja sille piti keksi sopiva kuvaus.
- Kokouksessa esitettiin hieno kirjo erilaisia ehdotuksia, Pound muotoili.
Lopputulosta mainostettiin "Lausannen julistuksena".
(STT-AFP)