Lauha alkutalvi paransi Suomenlahden happitilannetta

Suomenlahden syvänteiden happitilanne on parantunut loppukesän ja alkusyksyn heikosta tilanteesta. Tiedot perustuvat tutkimusalus Arandan juuri päättyneeseen näytteenottomatkaan. Aranda pääsi nyt tekemään mittauksia aiempaa useammilla tutkimuspisteillä Suomenlahdella, myös Venäjän vesillä.

Meren pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on Suomenlahdella nyt lähellä 2000-luvun alimpia mitattuja arvoja. Syksyn ja alkutalven vallinnut säätyyppi voimakkaine etelän ja lännen välisine tuulineen on osaltaan auttanut tilannetta. Tuuli on sekoittanut jäättömän Suomenlahden veden hyvin, mikä näkyy nyt mittaustuloksissa.

Tänään iltapäivällä järjestetään Suomen, Viron ja Venäjän yhteisen Suomenlahti-vuoden avajaiset. Avajaisissa puhuva ympäristöministeri Ville Niinistö korostaa maiden tutkimusyhteistyön merkitystä.

- Suomenlahti-vuoden kuluessa toteutetaan ainutlaatuinen kolmen maan tutkimusohjelma. Tärkein tavoite on välittää tutkijoilta saatu uusin tieto poliittisille päättäjille ja tuottaa heitä varten konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Toivon, että tutkimustietoa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän Itämerta koskevissa päätöksissä. Esimerkiksi Laukaanjoen kipsipäästöjen tapaus osoitti, että juuri tutkimustiedon ja sitä seuranneen julkisen keskustelun ansiosta ryhdyttiin toimiin ja saatiin aikaan merkittäviä tuloksia.

Lisää tutkijoiden yhteistyötä

Suomenlahti-vuoden käytännön yhteistyö on jo alkanut. Viime viikolla Arandalla oli mukana venäläisiä tutkijoita, joiden kanssa itäiseltä Suomenlahdelta päästiin ottamaan näytteitä aiempaa useammasta pisteestä. Lisäksi Suomi, Viro ja Venäjä ovat tehneet Suomenlahden tilan seurantaa koskevan yhteistyöohjelman.

- Suomi, Viro ja Venäjä tehostavat Suomenlahden seurantaa. Suunnitteilla on yhteinen laaja havaintoverkosto, jonka avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa meren tilasta ja kuormituksesta yhteneväisin mittauksin ja menetelmin, ministeri Niinistö sanoo.

Suomenlahden syvänteiden parantunut happipitoisuus on seurausta loppu- ja alkuvuoden voimakkaista etelän- ja lännenpuoleisista tuulista. Lisäksi tammikuuhun mennessä Suomenlahdelle ei ollut muodostunut lainkaan jääkantta. Tuulien ansiosta Itämeren pääaltaalta pitkälle Suomenlahdelle ulottunut suolaisen ja heikkohappisen syväveden kieleke on vetäytynyt länteen. Tämä on mahdollistanut vesimassojen hyvän sekoittumisen 80 metriä matalammilla alueilla. Viime kesän ja alkusyksyn tilanteen kaltainen heikkohappinen jakso on Suomenlahdella vallinnut 2000-luvulla useasti aiemmin.

- Itämeren pääaltaan raskas, suolainen ja hapeton syvä vesi pääsee ajoittain virtaamaan Suomenlahdelle. Tällaisissa tilanteissa pohjan läheisen vesikerroksen muuttuessa hapettomaksi voi pohjaliejusta vapautua fosforia, joka veden sekoittumisen seurauksena päätyy pintavesiin. Nyt näin ei ole käynyt, joten tämä sisäisenä kuormituksena tunnettu ilmiö ei ole lisännyt fosforin määrää Suomenlahdella, kuvailee Arandan matkanjohtajana toiminut Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta.

Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on Suomenlahdella nyt lähellä 2000-luvun alimpia mitattuja arvoja. Usean vuosikymmenen seurannan perusteella pitoisuuksissa ei vielä kuitenkaan voida nähdä laskevaa trendiä.

 

Lue myös:

    Uusimmat