Latvian puolustusministeri: Venäjä harjoitteli Itämerellä Baltian eristämistä

Venäläispommittajien Itämerellä pääsiäispyhinä tekemän ilmaoperaation tarkoitus oli harjoitella Baltian maiden saartoa mahdollisen sodan varalta, sanoo Latvian puolustusministeri Artis Pabriks Svenska Dagbladet-lehdelle.

Venäläiskoneet suuntasivat pitkäperjantain vastaisena yönä kohti Gotlantia ja kääntyivät takaisin Gotska Sandön pohjoispuolella loukkaamatta missään vaiheessa Ruotsin ilmatilaa. Ruotsalaislähteiden mukaan ilmasotaharjoituksen kohteena oli kaksi lentotukikohtaa Etelä-Ruotsissa. Ruotsalaiset Gripen-hävittäjät eivät reagoineet ilmasotaharjoitukseen, koska ilmavoimien lentäjät olivat pääsiäislomalla.

Puolustusministeri Pabriks kertoo SvD:lle, että Venäjä on tehnyt useita vastaavanlaisia harjoitushyökkäyksiä myös Baltian maita kohti. Hän päättelee että Venäjä harjoittelee mahdollista miehitystä Baltian maihin, jotka tosiasiassa ovat edelleen sotilaallisesti heikkoja. Sellaisen onnistuminen edellyttää kuitenkin huoltoväylien katkaisemista muista Nato-maista.

Ainoa huoltoväylä Ruotsin kautta

– Ei ole mikään salaisuus että mahdollisen miehityksen varalta Baltian maat tarvitsevat tukea lännestä, Pabriks selitti SvD:n toimittajalle Mikael Holmströmille. Hän näytti Itämeren alueen karttaa, jossa Venäjä oli kriisitilanteessa sulkenut ilmareitit, maantiet ja suurimman osan meriväylistä Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Ainoa huoltoreitti kulkisi Ruotsin kautta.

– Jos sekin katkaistaan niin jäämme oman onnemme nojaan. Se on venäläisten tarkoitus, Babriks sanoo. Tämä asetelma selittäisi Babriksin mukaan myös Venäjän ilmasotaharjoitukset Itämerellä.

Holmströmin päätelmä on, että Ruotsi - kuulumatta itse Natoon - joutuisi Venäjän ja Naton välisen sotilaallisen selkkauksen sattuessa etulinjaan.

Ruotsin hallituksen nimittämä laajapohjainen maanpuolustuskomitea on viimeistelemässä mietintöään, jonka ensimmäinen osa luovutetaan puolustusministerille huomenna. Turvapoliittista analyysia varten komitea on vieraillut useissa pääkaupungeissa Washingtonia, Moskovaa ja Pekingiä myöten. Baltian maiden pääkaupungit jäivät kuitenkin väliin, Svenska Dagbladet huomauttaa.

Lue myös:

    Uusimmat