Latvian imago oikomishoidossa

Jukka Rislakin mukaan vääriä mielikuvia Latviasta välittävät niin venäläinen kuin yhdysvaltalainen media. Suomalaiset saavat melko hyvän arvosanan.

Latviassa asuva suomalaistoimittaja ja tietokirjailija Jukka Rislakki julkaisi tänään kirjan, joka oikaisee Latviaa koskevia stereotypioita. "Tapaus Latvia -Pieni kansakunta disinformaation kohteena"- niminen tietokirja (Vastapaino) vastaa neljääntoista kipeään kysymykseen, joihin ulkomaiset mediat yleensä vastaavat hyvin yksi silmäisesti ja Latvialle vääryyttä tehden.

Rislakin mukaan vääriä mielikuvia Latviasta välittävät niin venäläinen kuin yhdysvaltalainen media. Myös ruotsalaisissa ennakkoluulot istuvat myös tiukassa. Suomen medialle Rislakki antaa sen sijaan melko hyvän arvosanan Latvian uusisoinnista.

Rislakki aloittaa Latvian "torahampaiden" oikomisen eniten esillä olleesta kysymyksestä, syrjitäänkö Latviassa vähemmistöjä, etenkin venäläisiä. Vastavaloa tulee myös kysymyksiin, saiko Latvia itsenäisyytenä lahjana, miksi Latvia ei vastustanut puna-armeijan miehitystä vuonna 1940, murhasivatko latvialaiset maan juutalaiset 1941, miksi kymmenet tuhannet latvialaiset palvelijat vapaaehtoisesti Natsi-Saksan SS-joukoissa, eikä Latvia ole halunut luoda hyviä suhteita Nyky-Venäjään, jne.

Kirjan pääpaino on historiassa, joiden tulkinnoista yksipuoliset mielikuvat kumpuavat. Rislakki on kirjoittajana hyvin tunnollinen ja perusteellinen. Lähdemerkinnät ovat yhtä tarkat kuin väitöskirjassa. Rislakki tekee suuren palveluksen Latvian valtiolle, joka kirjoittajan itsensä mukaan on " pieni yksinäinen ja tuntematon harmaa varpunen Itämeren rannalla".

Kirjaa lukiessa väistämättä hiipii mieleen, että pieni Suomikin tarvitsisi tälläaisi valtion imagon ristiretkeläisiä maailmalla. Erityisen toivottavaa olisi, että Suomi saisi oman rislakkinsa länsinaapuriimme Ruotsiin, missä meitä suomalaisia pidetään koulukirjoista tehdyn tutkimuksen perusteella täysin sivistymättömänä metsäkansana.