Lastensuojelussa valtava resurssipula - laki kaukana todellisuudesta

MTV Uutisille haastattelun antanut lastensuojelun sosiaalityöntekijä on hyvin huolissaan lastensuojelun tilasta monissa kunnissa. Pahimmillaan yhden työntekijän hoidettavana on 180 lasta tai nuorta, mikä tekee tämän vuoden alussa voimaan tulleen lain noudattamisen mahdottomaksi.

180 asiakasta merkitsee 360 tuntia kuukaudessa

Lastensuojelulain mukaan jokaisella lapsiasiakkaalle tulisi olla mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. 180 asiakkaan kanssa se merkitsisi 360 tuntia kuukaudessa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että tavallinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja kuukaudessa 157,5 tuntia. Jatkuva tuplatyöaikanaan ei siis riittäisi lastensuojelulain linjaamaan minimiin työhön kuuluvista välttämättömistä paperitöistä puhumattakaan.  

Jo 80 asiakkaan kanssa rikotaan lain edellyttämää minimipalvelutasoa. 

– Pidän resurssipulaa massiivisena ongelmana. Se vaikeuttaa lastensuojelutyötä tietyillä alueilla todella paljon, hän arvioi.

Haastateltu haluaa esiintyä nimettömänä toimintaan liittyvän arkaluonteisuuden vuoksi.

Lastensuojelulain muutos

Astui voimaan vuoden 2014 alusta. Muutoksen mukaan:

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein lasta tavataan henkilökohtaisesti.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet tulee käyttää lasten ja perheiden kohtaamiseen.

Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää vähintään kaksi tuntia kuukaudessa, kerran kuukaudessa.

Sosiaalityöntekijän mukaan lasten sopiva lukumäärä työntekijää kohti olisi 40 tai alle. Itse hän toimii tällä hetkellä kunnassa, jossa resurssitilanne on melko hyvä.

– Meillä esimiestasolla ymmärretään tilanne kenttätyöntekijän näkökulmasta ja sen takia alueellamme on jatkuva pyyntö lisätä resursseja. Ja siihen on kyllä myös vastattu.

Aivan ihanteellinen ei tilanne ole siinäkään eteläsuomalaisessa kunnassa, jossa hän on töissä. Siellä lastensuojelun piiriin kuuluvia lapsia on yhtä työntekijää kohti yli 70.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on työkokemusta monilta eri alueilta, joten vertailukohtia löytyy.  

– Itsellänikin asiakasmäärät ovat saattaneet mennä pahimmillaan yli sadan. Toisaalta minulla on myös se kokemus, että asiakasmäärä on noin 40.

Resurssipula näkyy laadussa

Liian suuret asiakasmäärät näkyvät väistämättä lastensuojelun laadussa.

– Me työntekijät toivomme, että niillä asiakkailla, jotka ovat hiljaa, on kaikki hyvin. Kaikkiin ei ehditä millään olemaan aktiivisesti yhteydessä. Ne lapset, jotka kriisiytyvät, heidän kanssaan työskennellään aktiivisemmin. Ne, joilla on vähemmän kriisiä, jäävät väistämättä taustalle.

Sosiaalityöntekijän kanssa lastensuojelusta säästäminen tulee pidemmän päälle hyvin kalliiksi.

– Tässä käy niin, että ehkäisevää ja varhaista puuttumista joudutaan laiminlyömään ja se olisi kuitenkin rahassa mitattuna halvinta inhimillisen kärsimyksen minimoimisesta puhumattakaan, hän arvioi.

Lastensuojelun kenttätyössä työskentelevillä riittämättömyyden tunne onkin hyvin tuttu. 

– Se on kyllä todella tuttu tunne. Turhaumia on tullut siinäkin määrin, että on tehnyt joskus mieli sulkea korvansa, koska tietää, ettei pysty auttamaan. Tiedän alueita, missä lasketaan eurojen mukaan niin tiukasti, että asiakkaat jäävät jonoon - ihan sama, onko tapauksessa suurin piirtein murhatapaus tai ei. Tätä resurssipula on äärimmillään, lastensuojelun sosiaalityöntekijä kritisoi.