Lastensuojelussa runsaasti epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä

Pahimmillaan yli kolmasosa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on epäpäteviä.

– Noin 20-30 prosenttia sosiaalityöntekijöistä on kouluttamattomia eli epäpäteviä ja suurin osa heistä työskentelee lastensuojelun toimialalla, sanoo ylitarkastaja Aija Ström Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Aluehallintovirasto teki kesälomien alla oman selvityksensä kuntien lastensuojelun toiminnasta. Tuolloin kävi ilmi, että 88 kunnan alueella vain 62 prosenttia lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä omaa kelpoisuuden työhönsä. Peräti 38 prosenttia toimii ilman asianmukaista kelpoisuutta. Pahimmillaan tilanne voi johtaa virhearvioihin työssä.

– Jos on epäpätevä työntekijä ja hänellä ei ole kunnon ohjausta, niin siinä saattaa tulla ylilyöntejä tai alilyöntejä, sanoo lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Oili Hagström Kokkolasta.

Raskasta työtä kaihdetaan

Tälläkin hetkellä osa kunnista on kokonaan päteviä sosiaalityöntekijöitä. Viidessä Länsi-Suomen alueen kunnassa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää lastensuojelun saralla.

– Lastensuojelutyö koetaan niin vaativaksi ja vaikeaksi, sen takia työntekijöitä on vaikea saada. Ja jos saadaan, työntekijät eivät jaksa kauhean pitkään, vaihtuvuus alalla on todella suurta, sanoo Hagström.

Aluehallintovirastoa huolettaa paitsi henkilöstön laatu, myös sen määrä. Sopiva määrä asiakasperheitä per työntekijä liikkuu jossakin 25-35 kohdalla, mutta käytännössä huidellaan jopa yli sadan perheen määrissä työntekijää kohti. Henkilöstön puute on johtanut siihen, että vain osa kunnista kykenee tekemään sijoituspäätöksiä lainmukaisessa ajassa.

– Meille tulevien kanteluiden sisältö on se, että asiakkaat eivät saa päätöksiä. Ja jos he saavat päätöksiä, niin ne päätökset tulevat hirveän myöhään, sanoo Ström.

Paperia kuin oikeudenkäynnissä

Kunnissa tuskaillaan uuden lastensuojelulain nostattaman ongelman kanssa. Työ on lisääntynyt, mutta henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Lain myötä jakoon pantu 50 miljoonan euron määräraha valui kunnissa tärkeämpiin kohteisiin ja uutta lakia yritetään soveltaa nyt vähäisin työntekijämäärin. Uusi laki toi mukanaan myös paljon byrokratiaa.

– Lastensuojelulaki on käytännössä kuin iso oikeusprosessi, joka vaatii työntekijältä valtavasti toimistotyötä, selvitysten antamista ja asioiden kirjaamista. Lähes kaikki sijoituspäätökset päätyvät nykyisin hallinto-oikeuden käsittelyyn, tietää palvelujohtaja Seppo Mattila Kokkolan kaupungilta.

Katso Outi Airolan juttu (Seitsemän uutiset 5.9.2012)

Työryhmä alkaa perata lastensuojelulakia