Lasten tubirokotuksia haluttaisiin vähentää kymmenekseen

Suomessa haluttaisiin vähentää lasten tuberkuloosirokotuksia kymmenekseen nykyisestä. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tuore selvitys osoittaa, ettei imeväisten koko ikäluokkaa tarvitsisi enää rokottaa, sillä pikkulasten sairastuvuusriski on jo pitkään pysytellyt alhaisena.

Suomessa tuberkuloosi on enimmäkseen aikuisten tauti. Alle 14-vuotiaista tuberkuloosiin sairastui vuosina 1995-1999 kaikkiaan 22 lasta, joista 11 oli ulkomailla syntyneitä. Vuonna 2001 koko suomalaisväestöstä tubin sai kymmenisen ihmistä per 100 000 kansalaista. Ruotsissa, jossa riskiryhmärokotuksiin siirryttiin jo vuonna 1975, vuosittainen tuberkuloositapausten määrä on ollut kolmesta viiteen sairastunutta sataatuhatta ihmistä kohti. -Ruotsin tilanne osoittaa, ettei tuberkuloosi tullut takaisin - päinvastoin.

Ruotsissa on nyt vähemmän tuberkuloosiin sairastuneita ruotsalaislapsia kuin silloin, kun koko ikäryhmä rokotettiin, lastenlääkäri Marianna Tala-Heikkilä Tyksistä kertoo. Tala-Heikkilän mukaan Venäjän läheisyys ja maan pahentunut tuberkuloositilanne ei vaikuta suomalaislapsiin. Vastustuskykyiset tubikannat pesivät etenkin paikallisissa vankiloissa, eivätkä siten uhkaa Suomeen syntyviä imeväisiä.

Lentomatkustelu ja oleskelu samassa koneessa sairastuneen kanssa ei sekään riitä perusteluksi koko ikäluokan rokotesuojalle. -Lapsen riski saada tuberkuloosi lentomatkustajana olleelta henkilöltä on häviävän pieni. Tällaisissa tapauksissa, joissa lentomatkustajien epäillään altistuneen tuberkuloosille, riski koskee todellakin vain heitä itseään, epidemiologi, ylilääkäri Petri Ruutu KTL:lta huomauttaa.

Rokote vain 6000:lle

Vastasyntyneiden tuberkuloosirokotuksista käydään yhä vääntöä, vaikka lasten rokotusohjelma uusitaan jo vuoden 2005 alusta. KTL:n selvityksen mukaan vuosikymmenet käytössä olleen tuberkuloosia ehkäisevän BCG-rokotteen voisi poistaa ohjelmasta kokonaan ja rokotuksissa pitäisi siirtyä kattavaan riskiryhmärokotukseen. -Riskiryhmään kuuluisivat mm. ne lapset, jotka ovat altistuneet tai ovat vaarassa altistua tuberkuloosille, lapset, joiden perheessä tai lähipiirissä on tavattu tautia tai lapset, jotka muuttavat tai jotka adoptoidaan Suomeen tuberkuloosimaista, Tala-Heikkilä sanoo.

Rokotettavia kertyisi siten noin 6000 lasta vuodessa, kun nykyään rokotuksen saa koko ikäluokka eli noin 60 000 vauvaa. Samalla kustannukset alenisivat noin 170 000 eurosta 40 000 euroon. -Tärkeintä riskiryhmärokotusten aloittamisessa olisi se, miten tehokkaasti riskiryhmä onnistuttaisiin tavoittamaan. Todennäköisesti sairastuvuus lyhyellä aikavälillä hieman nousisi, mutta talttuisi pian ennalleen Ruotsin tapaan, lastenlääkäri mainitsee.

Lääkärit vastahankaan

Suomalaislääkärit ovat olleet vastahakoisia luopumaan BCG-rokotteesta siitäkin huolimatta, ettei rokotteen teho ole täydellinen. Ruudun mukaan mitään lopullista päätöstä syntyvien ikäluokkien rokottamisen jatkamisesta tai siirtymisestä riskiryhmärokotuksiin ei ole tehty. Päätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeriö. -Uskon, että tässä on vähän tällaisia luutuneita käsityksiä lääkäreiden parissa. Tehdään, niin kuin on tehty aina ennenkin, Tala-Heikkilä luonnehtii.

Myös kansainvälinen tuberkuloosiunioni IUATLD on sitä mieltä, että BCG-rokoteohjelman voisi Suomessa lopettaa. Se edellyttää kuitenkin ajan tasalla olevan tuberkuloosin torjuntaohjelman olemassaoloa, ja Suomessa sitä vasta uudistetaan. -Nykyoloissa riskiryhmärokotukset olisivat tehokkain muoto. Joka tapauksessa nykyisestä mallista uuteen siirtymiseen tarvittaisiin kahden vuoden ylimenoaika.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat