Lasten sijaishoito ontuu

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja lääninhallitukset ovat huolissaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Viranomaisten mukaan lasten ja nuorten perhe- ja laitoshoidossa ilmenee aiempaa useammin ongelmia ja myös toiminnan valvonta ontuu.

- Kunnat lykkäävät huostaanottoja viimeiseen asti, minkä seurauksena lapset ja nuoret ovat aiempaa huonokuntoisempia. Sosiaaliset ja mielenterveydelliset ongelmat edellyttäisivät erityishoitoa, mutta hoitopaikkojen vähyyden vuoksi huostaanotettuja joudutaan sijoittamaan myös muihin kuin psykiatrisiin yksiköihin, kuten perheryhmäkoteihin. Ne eivät kuitenkaan aina kykene tarjoamaan riittävää kasvatuksellista apua ja tukea, johtaja Sirpa Taskinen Stakesista sanoo.

Asianmukaisen hoidon saamista on hankaloittanut palvelutuotannon siirtyminen yksityisten ammatinharjoittajien ja yritysten vastuulle. Viiden viime vuoden aikana yksityisten laitosten määrä on lisääntynyt peräti 80 prosentilla liki 400:ään. Samaan aikaan kunnallisten toimintayksiköiden lukumäärä on supistunut reiluun sataan.

- Lapsia ja nuoria ovat kuntien ohella hoitaneet perinteisesti vankalla ammattitaidolla varustetut järjestöt, joille lapsen etu on ollut tärkeintä. Nyt kentällä on yhä enemmän yrittäjiä, joiden pääasiallisena tavoitteena on oman toimeentulon turvaaminen, huomauttaa sosiaalitarkastaja Marjatta Aittolahti Länsi-Suomen lääninhallituksesta.

Lakkauttaminen hankalaa

Lääninhallituksissa on pantu merkille etenkin työnantajien taipumus nipistää tilaisuuden tullen henkilöstö- ja toimintamenoista. Työntekijöitä otetaan töihin suosituksiin ja normeihin nähden aivan liian vähän ja vailla riittävää sosiaalialan koulutusta.

Laitosten toimintaan on kuitenkin vaikea puuttua, koska tarvittavat resurssit ja lainsäädännölliset edellytykset uupuvat.

- Lääninhallitusten tehtävänä on katsoa, että ympärivuorokautista hoitoa aloittelevan tahon toiminta täyttää laissa mainitut muodolliset lupaehdot, mutta se ei vielä takaa, että itse hoito olisi laadukasta. Arkipäivän valvontavastuu on kunnilla, joilla ei kuitenkaan ole aina tarpeeksi henkilöstöä tai aikaa tehdä tarkastuksia esimerkiksi vuoden välein, toteaa ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos Etelä-Suomen lääninhallituksesta.

Marjatta Aittolahden mukaan Pirkanmaalla muutamat yrittäjät ovat oma-aloitteisesti ilmoittaneet haluavansa saada asiakkaansa mahdollisimman kaukaa. Perusteluina ovat olleet hoidolliset kysymykset, kuten halu katkaista lapset aiemmat kaverisuhteet.

- Siitä ei ole epäilystä, etteikö kynnys lähteä esimerkiksi Utsjoelta Tampereelle tarkastuskäynnille olisi korkea. Viime kädessä perhe- ja laitoshoidon väärinkäytökset voidaan ratkaista lakkauttamispäätöksellä. Lääninhallitukset eivät mielellään tähän lähde, sillä lakkauttamisprosessi kestää kuulemisineen jopa kaksi vuotta.

Lakkauttamisen hankaluuden myöntää myös ylitarkastaja Kristiina Hehku Etelä-Suomen lääninhallituksesta.

-Etelä-Suomen läänissä lakkautukseen on turvauduttu viimeksi viime vuosikymmenen lopulla Lappeenrannassa. Käytetympi ja helpompi keino on kuntien yhteispäätöksellä tehty asiakassuhteiden katkaiseminen, Hehku linjaa.

(MTV3-STT)