Lasten pakko-oireinen käyttäytyminen yleistynyt

Yhdellä on pakonomainen tarve pestä käsiä ja toinen loikkii rappusia niin kauan ylös ja alas, että tietty laskumäärä täyttyy tai ylös päädytään vasemmalla jalalla. Nämä ovat esimerkkejä lapsen pakko-oireisesta käytöksestä. Joillain lapsilla pakko-oireilu ei näy tekemisenä vaan pakko-ajatuksina - seuraavan auton täytyy olla punainen tai muuten tulee huono päivä.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen kokemuksen mukaan lasten pakko-oireilu näyttää myös olevan lisääntymässä.

- Tilastoja minulla ei aiheesta ole, mutta kun olin aikoinaan Lastenlinnassa töissä, näitä tapauksia tuli erittäin harvoin ja nyt tapauksia olisi terapiaan jonoksi asti.

Sinkkosen mielestä pakko-oireisten lasten määrän lisääntymistä ei voi selittää sillä, että ilmiö tunnettaisiin nyt paremmin kuin aiemmin. Sen sijaan hän uskoo, että nykyinen kiivas elämäntahtimme lisää lapsissa levottomuutta ja turvattomuutta, mikä voi näkyä pakko-oireisena käytöksenä.

- Se on häiriö, joka on täysin itsestään selvä ja on tiedetty jo vuosikymmeniä. Oireet ovat hyvin hallitsevia, kun lapsen pitää esimerkiksi pestä käsiään jatkuvasti, Sinkkonen sanoo.

Pakko-oireilla ja rituaaleilla torjutaan sisäistä uhkaa

Pakko-oireista käyttäytymistä on tutkittu paljon, mutta lopullista selvyyttä tai syytä oireiluun ei ole saatu.

- Lapsen sisäisessä maailmassa tuntuu olevan jokin sellainen uhka, jota torjutaan näillä pakko-oireilla.

Usein lapsi ei edes pysty itse selittämään mikä uhka tai vaara on.

- Monesti pakko-oireilevalla lapsella on myös vaikeuksia olla vihainen, Sinkkonen jatkaa.

Sinkkosen mielestä on hyvä muistaa, että lapsilla on 8-10 -vuotiaina latenssivaihe, johon kuuluu olennaisesti maaginen ajattelu ja pakko-toiminnot

- Täytyy esimerkiksi tarkistaa monta kertaa, että laukussa penaali on oikein asetettuna tai ajatuksissa pyörii, että jos seuraava vastaantuleva auto on punainen, niin sitten päivästä tulee mukava.

Toisinaan pakko-oireilu ilmenee rituaalinomaisena varmisteluna. Tarkistetaan useaan kertaan, että ovi on lukossa, vaikka järki sanoo, että sen täytyy olla lukossa, kun sen äsken kerran lukitsin. Pakko-oireilua esiintyykin usein hyvin tunnollisilla ja kilteillä ihmisillä.

Apua kannattaa hakea, jos oireilu ahdistaa lasta

Jos pakko-oireilu ja maagiset ajatukset kuuluvat osittain lapsen kehitykseen, niin milloin tilanne vaatii psykologin apua?

- Silloin kun ne tuottavat lapselle ahdistusta tai jos pakko-oireet hallitsevat elämää niin paljon, että hän ei voi esimerkiksi vierailla kaverilla tai osallistua leirille, kun rituaalit estävät sen.

Vanhempi voi myös yrittää tukea lasta kotikonstein

- Todetaan lapsen kanssa yhdessä, että isä on katsonut ja tarkistanut asian myös. Voi myös opettaa lapselle, joka tuntee jo tietokoneita, että pakko-ajatukset ovat ikään kuin roskapostia, jotka voi deletoida saman tien.

Pakko-oireista lasta voidaan hoitaa terapialla ja tarvittaessa lääkkeillä.

Lue myös:

    Uusimmat