Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) toivoo, että hyvinvointialueilla käydään läpi lastensuojelun toimintatavat ja se, että onko resurssointi kohdillaan. Lapsiasiavaltuutettu kertoo MTV Uutisille, että suomalainen lastensuojelu on kaaoksessa, jota lainsäädäntö henkilöstömitoituksesta on entisestään pahentanut.
Vuosittaiset kiireelliset sijoitukset ovat noin kymmenkertaistuneet 90-luvulta, kertoo valtuutettu.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.
"Tapaus Joensuu tuo meille kaikille varmasti mieleen Vilja Eerikan kohtalon"
Lastensuojelu kuohuttaa tällä kertaa lastensuojelun asiakkaana olleen 4-vuotiaan joensuulaispojan perheväkivaltaisen kuoleman vuoksi. Tapaus on kääntänyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson ajatukset 12 vuotta sitten tapahtuneeseen Vilja Eerikan tragediaan.
– Tapaus Joensuu tuo meille kaikille varmasti mieleen Vilja Eerikan kohtalon ja toivottavasti myöskin muuttaa toimintatapoja, sanoo Juuso.
Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan lastensuojelun toiminnasta Joensuun 4-vuotiaan lapsen kuolemaan liittyen. Tutkinnan alkuvaiheessa nimikkeenä on virkavelvollisuuden rikkominen.
Lue myös: Lastensuojelun henkilöstökriisi syvenee: Lakia noudattaa enää alle neljäsosa alueista
Onko jotain, mitä alueilla pitäisi tehdä toisin, jotta jatkossa ennaltaehkäistäisiin Joensuun kaltaiset tragediat?
– Kyllä varmasti kannattaa ne toimintatavat käydä läpi ja myöskin se resursointi, että onko se kohdallaan ja että millä tavalla asioita tehdään. Ja hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus, mikä on mielestäni ihan hyvä, niin täytyy selvittää, että se varmasti on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla ja että kaikki osaavat sitä työssään käyttää, Juuso sanoo.
– Syystä tai toisesta meillä taaperoikäiset, leikki-ikäiset ja alakouluikäiset joutuvat edelleen vakavan väkivallan uhreiksi, toteaa puolestaan juuri uudelle kaudelle valittu lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen MTV:lle.
Lapsiasiavaltuutettu kertoo, että suomalainen lastensuojelu on monin paikoin kaaoksessa. Miten tämä kaaos näkyy käytännössä?
– Se näkyy niin, että perheet joutuvat odottamaan apua niin pitkään, että tilanteet pääsevät kriisiytymään. Meillä tehtiin 90-luvulla kiireellisiä sijoituksia vuosittain muutama sata ja viime vuonna niitä tehtiin 4500. Tuntuva apu tulee yhä myöhempään, usein vasta teini-iässä, jolloin ollaan jo aika takamatkalla.
Lue myös: KRP aloittaa tutkinnan lastensuojelun toimista Joensuun 4-vuotiaan kuolemassa
Pekkarinen: Mitoitus johti kaaokseen
Tilannetta on pyritty kohentamaan lainsäädännöllä, joka määrää, että sosiaalityöntekijälle saa olla korkeintaan 30 lasta vastuullaan.
– On tehty henkilöstömitoitusuudistus, joka on johtanut yksittäisenä toimenpiteenä kaaokseen siellä kentällä, sanoo Pekkarinen.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Pekkarinen: Lastensuojelu tarvitsee kokonaisuudistuksen
Valtaosalla hyvinvointialueista lapsia on asiakkaan enemmän kuin mitoitusraja sallii.
– Eli siellä asiakkuuteen pääsee kaikki ja silloin se tarkoittaa sitä, että tietoisesti rikotaan asiakasmitoitusmäärää. Ja sitten meillä on alueita, missä on päätetty, että odotetaan jonossa tai sosiaalipalvelujen puolella. Olen kuullut, että jonossa on jopa toistasataa lasta odottamassa ja jonon lyheneminen saattaa kestää pitkään. Lasten suojelu ei voi odottaa, lapsiasiavaltuutettu toteaa.
Pekkarinen vaatii, että koko lastensuojelulaki pitää uudistaa pistemäisten korjausten sijasta.