Lasten into oppia vaihtelee jo koulunkäynnin alussa

Jo koulunsa aloittavien lasten oppimismotivaatiossa on suuria eroja, ilmenee Jyväskylän yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Erityisesti matemaattisen kiinnostuksen määrä vaihtelee jo heti koulun aloittamisvuosista lähtien.

Tutkimuksen mukaan motivoituneimpaan osaan koulun aloittavista lapsista kuuluu noin 40 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat pitävät sekä lukemisesta, kirjoittamisesta että matematiikasta. Toisessa ryhmässä olivat erityisesti matematiikasta kiinnostuneet lapset, jotka eivät kuitenkaan niinkään pidä lukemisesta ja kirjoittamisesta.

Erityisesti matematiikkaan motivoituneita on noin kolmannes lapsista ja 11 prosenttia taas sellaisia, jotka eivät muusta motivoitumisestaan huolimatta on matematiikasta kiinnostuneita. Kokonaan koulunkäyntiin motivoitumattomia on 16 prosenttia lapsista, mutta heidän määränsä pienenee koulunkäynnin edistyessä.

- Pääosa lapsista on siis kiinnostuneita ainakin yhdestä aihealueesta ja motivoitumattomien määrä laskee koulunkäynnin kuluessa. Suomalainen koulu myös näyttää onnistuvan niidenkin motivoimisessa, jotka eivät alun perin ole niin kiinnostuneita koulunkäynnistä, sanoo tutkimuksen toinen tekijä, psykologian professori Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen toinen tekijä on dosentti Kaisa Aunola.

Kiinnostumattomuus ei kerro taidoista

Matematiikasta kiinnostumattomien määrä myös lisääntyi koulunkäynnin edetessä. Toiselle luokalle siirryttäessä jo neljännes tutkimuksessa mukana olleista lapsista kuului matematiikasta motivoitumattomien ryhmään.

- Matematiikan oppiminen ja esimerkiksi lukemaan oppiminen toimivat eri tavalla. Ylipäätään lasten yksilölliset erot matematiikassa kasvavat, kun mennään esikoulusta toiselle luokalle, kun taas lukemisen ja kirjoittamisen yksilölliset erot pienenevät, Nurmi sanoo.

- Lisäksi matematiikka taitona on sellainen, että se alkaa helposti kumuloitua. Eli kun pääsee perusasioista helposti eteenpäin, pääsee muissakin asioissa eteenpäin. Matematiikassa motivoitumattomien ryhmässä oli runsaasti tyttöjä.

- Tämä ei välttämättä heijasta heidän todellista taitotasoaan. Tässä voi siis osaksi olla kyse myös sukupuolistereotypioista ja -rooleista, jotka alkavat elää tyttöjen ryhmissä, Nurmi sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin noin 200:aa keskisuomalaista lasta puolivuosittain esikoulusta peruskoulun toiselle luokalle. Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia.

(MTV3-STT)