"Lapsilta voidaan ottaa pois" – näistä palveluista kunnat aikovat säästää

Oppilasryhmien kasvattaminen, pätevyysvaatimuksien höllentäminen, hoitotakuujonojen pidentäminen. Muun muassa näitä aikeita kunnilla on silloin, kun säästötalkoot käynnistyvät toden teolla.

Samaan aikaan, kun Opettajien ammattijärjestö OAJ tekee kaikkensa, jotta lakiin saataisiin kouluihin maksimiluokkakoot, kunnat ovat valmiita kasvattamaan ryhmäkokoja.

Kuntien mukaan näistä toimintaa ohjaavista velvoitteista voitaisiin luopua:

1.   Hoitotakuulain ja toimeentulotuen palvelutakuun määräajat sekä lastensuojelun selvitysten palvelutakuu

2.   Lapsiryhmien koot päiväkodeissa ja kouluissa

3.   Henkilöstömitoitukset päivähoidossa, vanhuspalveluiden hoitoyksiköissä ja terveydenhoidossa,

4.   Henkilöstön pätevyysvaatimukset päivähoidossa, lastensuojelun laitoksessa, vanhustenhoidossa ja neuvolatyössä

Asiaa kysyi kunnilta Kuntaliitto, vastaajina toimivat muun muassa kunnanjohtajat, sektorijohtajat ja luottamushenkilöt. Kyselyyn vastattiin yli 250 kunnasta.

– Ryhmäkokoja, erityisesti lasten päivähoidossa ja erityisopetuksessa, ollaan valmiita isontamaan. Samoin henkilöstömitoituksia ollaan valmiita luopumaan ja henkilöstökelpoisuusehtoja esimerkiksi lasten päivähoidossa oltaisiin valmiita lieventämään. Myös hoitotakuujonoja ollaan valmiita pidentämään, tiivistää asian liiton erityisasiantuntija Sini Sallinen.

Ylipäätänsä kunnat haluavat vähentää toimintaa ohjaavia yksityiskohtaisia määräyksiä. Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, millaisia vaikutuksia kunnissa nähdään?

– Kunnat voivat vapaammin päättää, miten nämä palvelut järjestetään. Ei tarvi noudattaa yksityiskohtaisia velvoitteita, vaan katsotaan, mitä kuntalaiset tarvitsevat, ja sen mukaan järjestetään niitä palveluja.

Mutta asiantuntija Sallinen, onko hoitojonojen piteneminen ja ryhmäkokojen kasvaminen uhka?

– Ei se välttämättä uhka ole. Tietysti otetaan huomioon kuntalaisten tarpeet. Katsotaan siellä kunnassa, mitä palveluja tarvitaan ja miten paljon niitä tarvitaan ja miten ne järjestetään mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti.

Kulttuurissa eniten varaa leikata

Kun puhutaan kaikista kuntien tehtävistä, eniten kuntapäättäjät ja -asiantuntijat ovat valmiita leikkaamaan kulttuurista.

– Teattereista, orkestereista, museoista, taiteen perusopetuksesta, Sallinen luettelee.

Vähennysvaraa nähdään myös muun muassa laitoshoidossa. Vähiten halutaan leikata terveydenhuollosta.

– Suun terveydenhuolto, perussairaanhoito, neuvolatoiminta, vanhustenhuolto, asiantuntija jatkaa.

Kuntaliiton mukaan mitä pienemmän kunnan vastauksista on kyse, sitä enemmän kuntien tehtäviä oltiin valmiita karsimaan - joko valtion suuntaan tai ylipäätänsä suurempien yksiköiden hoidettaviksi. Esimerkiksi toimeentulotukea työnnetään kohti valtion valtavaa syliä.

OAJ tyrmää

Vastaukset vaikuttavat osittain ristiriitaisilta. Vaikka perusopetusta pidetään kunnissa erittäin tärkeänä ja kyseisessä palvelussa nähdään hyvin vähän vähentämisen varaa, silti opetusta määritteleviin velvoitteisiin tohditaan koskea. Opettajien etujärjestö näkee aikeet hölmöinä.

- Aikuiset kokevat, että oma napa on lähimpänä. Lapsilta voidaan ottaa pois, heikoimmilta ja niiltä, jotka eivät pysty puolustautumaan. Toisaalta tässä näkyy syvä kuntapäättäjien asiantuntemattomuus. Ollaan ottamassa kantaa oppilasryhmäkokojen määrittelyn avartamiseen, vaikka tosiasiassa laissa niistä ei ole mitään säädettykään. Eli esitetään päätettäväksi asioita, joista ei tiedetä mitään, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tylyttää.

Lue myös:

    Uusimmat