Lapset kovilla Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa

Kirja kuvaa miten alueella asuvat yli 100 miljoonaa lasta maksavat kovan hinnan sotilaallisista, yhteiskunnallisista ja etnisistä konflikteista. Kirjan kattamalla alueella kolme miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa. Lasten terveyttä uhkaavat infektiotaudit, perheväkivalta, epäterveelliset elämäntavat ja ympäristösaasteet.
-Tilanne on monimutkaisin ja haasteellisin sosiaalinen, taloudellinen ja humanitaarinen kriisi Euroopan historiassa sitten toisen maailmansodan. Kriisin ensisijaisia uhreja ovat lapset ja muut sosiaalisesti herkästi haavoittuvat ryhmät, sanoi Zujev.

Talousuudistusten hyödyttäessä yksityistä sektoria, miljoonat, erityisesti keskiluokkaan kuuluvat ovat vajonneet köyhyyteen. Neuvostovallan aikainen julkinen sosiaali- ja terveyshuolto lakkasi toimimasta juuri kun sitä olisi kipeimmin tarvittu. Siirtymätalousmaissa enemmän lapsia otetaan valtionlaitoksiin kuin niistä pääsee lapsia pois.

Lasten terveys

Tartuntataudit, perheväkivalta, stressi ja epäterveelliset elämäntavat uhkaavat enenevästi alueen lasten terveyttä, koska perusterveydenhuoltoon, sairaanhoitoon, rokotuksiin ja puhtaaseen veteen ei ohjata tarpeeksi varoja. Sodista johtuvat muuttoliikkeet ovat lisänneet tartuntatautien leviämistä. Entisen Neuvostoliiton alueella todettiin yli 200 000 kurkkumätätapausta, joista 5000 johti kuolemaan ennen kuin epidemia saatiin kuriin. Poliotapausten on raportoitu lisääntyneen. Köyhien tautina pidetty tuberkuloosi on myös levinnyt alueella.

Aidsia sairastavia tai HIV-positiivisia on alueella virallisten tietojen mukaan 270 000, joista suurin osa nuoria. Taudin leviämistä on nopeuttanut lisääntynyt suonensisäisten huumeiden käyttö. Venäjällä on virallisesti 1,5 miljoonaa huumeriippuvaista, joista 80 000 on nuoria. Myös sukupuolitaudit leviävät nopeammin kuin ennen.

Ruoanhintojen nousu ja suoranainen ruokapula aiheuttavat monien lasten aliravitsemustilan. Peruskunnon alentuessa tartuntataudit tarttuvat helposti. Monet äidit eivät imetä vauvojaan tarpeeksi kauan, vaan syöttävät vauvoilleen kalliita äidinmaidonvastikkeita. Venäjän vastasyntyneiden kuolleisuus on kuusi kertaa korkeampi kuin Suomessa, sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa puhunut Suomen lähialuesuhteista vastaava ministeri Jan-Erik Enestam.

Ympäristösaasteet

Yli 12 miljoonaa lasta elää Venäjällä kaupungeissa, joissa saastetasot ylittävät viisinkertaisesti virallisesti sovitut normit. Suuri osa Itä-Euroopan vesijohtovedestä sisältää nitraatteja, arsenikkia, viruksia, bakteereja, kasvimyrkkyjä ja radioaktiivisia aineita.

Siellä missä veden nitraattipitoisuus on hyvin korkea, muun muassa joillakin alueilla Bulgariassa ja Liettuassa, vauvakuolleisuus on kolme tai neljä kertaa korkeampi kuin muilla alueilla. Nykyään puhutaankin lasten ekopatologiasta eli lastentaudeista, jotka johtuvat ympäristösaasteista, erityisesti raskasmetalleista. Valko-Venäjällä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena kasvaimia todetaan jopa nelinkertainen määrä ja epämuodostuneita lapsia syntyy 70 prosenttia enemmän kuin ennen onnettomuutta. Myös muualla monet ihmiset kärsivät säteilysairauksista.

Sosialistisen järjestelmän romahdettua alueen kouluolot ovat huonontuneet erityisesti sota-alueilla. Kosovon tilanne on vain jäävuoren huippu.

Kirjan julkistamistilaisuudessa puhuivat myös Unicefin hyvän tahdon lähettiläs Anatoli Karpov ja Unicefin Keski- ja Itä-Euroopan aluetoimiston johtaja John Donahue. Donahue toivoi tiiviimpää yhteistyötä yhteisöjen, hallitusten, kansalaisjärjestöjen, YK:n järjestöjen, EU:n ja yhteisparlamentaaristen ryhmien, kuten Pohjoismaiden neuvoston, välille. Enestamin mukaan päävastuu näiden maiden tulevaisuudesta on mailla itsellään.
(STT)