Lapset jakaantuvat yhä selvemmin aktiiviliikkujiin ja sohvaperunoihin

Lapset ja nuoret ovat jakaantuneet liikunnan suhteen yhä selvemmin kahteen ääripäähän. Jyväskylän Yliopiston liikuntapedakogiigan lehtori Timo Jaakkola kertoo, että ilmiö on voimistunut viime vuosikymmeninä.

- 20 vuotta sitten tämän mittaluokan jakaantumista aktiivisiin ja passiivisiin liikkujoihin ei vielä ollut näkyvissä. Tällä hetkellä aktiiviset liikkujat ovat todella aktiivisia ja passiiviset päinvastoin todella passiivisia. Viideosalle lapsista koulun viikottainen liikuntatunti on ainoa liikuntasuoritus koko viikkona, Jaakkola kertoo.

Nuori Suomi ry:n kehitysjohtaja Jukka Karvisen mukaan liikuntaharrastus aloitetaan yleensä 7-10-vuoden iässä.

- Jos ei ole kymmenen vuotiaaksi mennessä aloittanut urheiluharrastusta niin silloin on jo kilpailua ajatellen melkein portit kiinni, koska silloin jo kilpailu ja laatu on niin kovaa.

Liikuntaharrastus on liian usein voimaharjoittelua

MTV:n uutisten nettikyselyyn vastanneet vahvistavat Jaakkolan arvion siitä, että lapsena aloitettu liikuntaharrastus siirtyy myös aikuisuuteen. Vastanneista kaksi kolmasosaa on aloittanut harrastuksen ennen täysi-ikäisyyttä.

- Valitettavasti nähtävissä on kuitenkin, että liikuntaharrastukset keskittyvät liian vähän perinteiseen aerobiseen liikuntaan ja sitä vastoin voimaharjoittelua harrastetaan useimmissa tapauksissa liian paljon ja liian aikaisin. Liiallinen voimaharjoittelu tai voimakas maitohappoja tuottava liikunta voi johtaa liian aikaisin aloitettuna negatiivisiin tuloksiin.

Nuori Suomi ry:n Jukka Karvinen on sitä mieltä, että vanhemmat vievät lapsensa joissain tapauksissa liian varhain urheiluharrastusten pariin.

- Se ei aina välttämättä ole ihan myönteinen kehitys. Etenkin alle kouluikäisten lasten liikunta pitäisi keskittyä enemmän ulkoiluun, puuhasteluun ja leikkimiseen. Urheilun aloittaminen siinä vaiheessa ei ole lainkaan välttämätöntä

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat