Lapsena hyväksikäytetyt hakevat apua vasta murtumispisteessä

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia hyväksikäytetön uhreista kertoo hyväksikäytöstä lapsena. Aiheesta puhuminenkaan ei aina tuo uhreille apua.

Seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset kantavat usein taakkaansa häpeän tai pelon vuoksi vaieten koko lapsuusaikansa. Ainoastaan viisi prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista oli kertonut kaiken kokemuksestaan aikuiselle ollessaan lapsi.

Yli puolet vastanneista ei kertonut hyväksikäytöstä kenellekään aikuiselle, eivätkä tapahtumat tulleet ilmi millään muullakaan tavalla koko lapsuusaikana.

Niistä, jotka rohkaistuivat ottamaan asian puheeksi jo lapsuudessaan, joka kolmas oli saanut ainakin jonkin verran apua tai tukea. Peräti puolet koki, ettei kertomisesta seurannut juuri mitään tai siitä koitui jopa ikävyyksiä tai pahaa mieltä itselle.

Sairaanhoitajaopiskelija Mari Laiho on tarttunut arkaluonteiseen ja vaiettuun aiheeseen opinnäytetyössään. Kyselytutkimukseen vastasi 191 lapsuudessaan hyväksikäytettyä aikuista. Selvitys on julkaistu Laurea ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa.

Laihon mukaan moni hakee apua vasta ollessaan musertumaisillaan, jos silloinkaan. Hän toivoo, että selvitys auttaisi murtamaan vaikenemisen muuria ja rohkaisisi myös terveydenhoitajia neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ottamaan asiaa avoimesti puheeksi.

- Jokaiselle lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Lapset tarvitsevat myös tietoa sopimattomuuden rajoista ja omista oikeuksistaan. Piittaamattomuuden ja häveliäisyyden hinta on kohtuuttoman suuri, katsoo Laiho.

Hyväksikäyttöä huijaamalla

Hyväksikäyttö oli kyselyyn vastanneiden lapsuudessa alkanut yleensä varhain. Suurin osa oli kokenut sitä jo ennen teini-ikää ja 60 prosentilla se oli alkanut jo ennen 9 vuoden ikää.

Lähes kaikkia kyselyyn vastanneita oli vähintään kosketeltu seksuaalisesti ja yli kolmannes oli ollut osallisena yhdynnässä. Hyväksikäyttö tapahtui usein huijaamalla lasta rakkauden tai hoivan nimissä ja harvemmin pakottamalla väkivallalla tai uhkaillen. Usein hyväksikäyttö verhottiin ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.

Vaikka 61 prosenttia vastaajista arvioi olevansa nykyisin tyytyväinen omaan elämäänsä, oli heillä kuitenkin runsaasti monenlaisia ongelmia ja he käyttivät myös runsaasti terveyspalveluja.

Peräti 75 prosenttia vastaajista ilmoitti kärsineensä ulkopuolisuuden tunteesta. Lähes yhtä monen oli vaikea luottaa toisiin ihmisiin. Myös masennus ja ahdistuneisuus oli yleistä. Runsaasti itsetuhoisia ajatuksia oli yli 40 prosentilla vastanneista.

Moni jää edelleen ilman apua

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että seksuaalinen hyväksikäyttö oli heikentänyt heidän elämänsä laatua aikuisena.

Erityisesti jo hyvin varhain hyväksikäytetyt arvioivat kokemusten heikentäneen heidän elämänsä laatua melko paljon. Elämänlaatu oli heikentynyt sitä varmemmin, mitä pidempään hyväksikäyttö oli jatkunut.

Hieman yli puolet vastanneista oli hakenut aikuisena ammatillista apua vaikeuksiin, joiden he katosivat liittyneen hyväksikäyttöön. Heille terveydenhuollon ammattilaiset ovat usein pystyneet tarjoamaan sopivaa apua. Apua ei ole kuitenkaan ollut riittävästi tarjolla, joka viides oli jäänyt yrityksistään huolimatta sitä vaille.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat