"Lapsen konkreettista eliniän odotetta ei voi laskea, mutta..."

Passiivinen tupakointi tappaa vuosittain 600 000 ihmistä, joista 165 000 on lapsia. Tulos käy ilmi Maailman terveysjärjestö WHO:n 192 maassa tehdystä tutkimuksesta.

Kyseessä on ensimmäinen koko maailman tilannetta tarkasteleva tutkimus.

Tutkimuksen mukaan suurimmat riskiryhmät ovat lapset ja naiset.

- Tulos pohjaa siihen, että kansainvälisesti miehet tupakoivat naisia enemmän, jolloin naiset altistuvat enemmän passiiviselle tupakoinnille, kertoo professori Maritta Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen keuhkosairauksien yksiköstä.

Etenkin lapset kärsivät keuhkotaudeista

Lapset altistuvat passiivisessa tupakoinnissa etenkin hengitystieinfektioille ja korvatulehduksille, koska heidän elimistönsä ja sen puolustuskyky vasta kehittyvät.

- Tupakansavussa on myrkyllisiä ja syöpääkin aiheuttavia karsinogeenejä. Lapset passiivinen tupakointi herkistää vaikeille hengitystieinfektioille, kuten keuhkoputken tulehduksille ja jopa keuhkokuumeelle, Jaakkola kertoo.

Jaakkolan mukaan passiivinen tupakointi vaikeuttaa myös astmaa, jolloin se voi vaikuttaa jopa kuolettavasti. Astmakuolemat ovat lääkkeiden kehityksen myötä vähentyneet, mutta passiivinen tupakointi lisää hoidon tarvetta.

Passiivinen tupakointi vaikeuttaa myös aikuisten astmaa, mutta heille vakavin vaikutus on keuhkosyövän riski. Sepelvaltimotauti on toinen merkittävä kuolettava tauti.

Jaakkolan mukaan koko ikänsä passiivisesti tupakoineelle lapselle ei voi antaa konkreettista eliniän ennustetta.

- On kuitenkin todettu, että jo odottavan äidin oma tai passiivinen tupakointi vaikuttaa lapsen keuhkojen kehitykseen. Keuhkojen vajavainen kehitys vaikuttaa koko eliniän esimerkiksi herkkyytenä sairastumisille.

Tupakointiin suhtautumisessa merkittäviä eroja

Vain 7,4 % maailman väestöstä asuu maissa, joissa tupakointia rajoitetaan lainsäädännöllä. Eniten kuolemia aiheutuu Aasian ja Itä-Euroopan köyhissä maissa.

Niissä maissa, joissa passiivista tupakointia julkisilla ja työpaikoilla rajoittava laki on saatu voimaan, on lakien vaikutuksen todettu ulottuvan myös koteihin vähentäen passiivista tupakointia.

- Länsimaiden välillä on suuria eroja. Suomessa on onneksi tupakointia rajoittava lainsäädäntö. Meillä onkin merkittävintä lasten altistuminen kotona, Jaakkola kuitenkin toteaa.

Avaimina kansainvälisten lukujen laskemiseen Jaakkola pitää tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä ja savuttoman ajatusmaailman istuttamista koteihin.

- Pitäisi kehittää erityisiä strategioita siitä, millaisella valistustyöllä saataisiin oikeasti vaikutettua asioihin, Jaakkola toteaa.