Lappiin laskeutui metsärauha

Ympäristöjärjestö Greenpeace lopettaa Keski-Lapin metsäkampanjansa, joka on saanut monet keskieurooppalaiset paperinostajat vieroksumaan pohjoisen puuta. Kampanjan katkaisee Metsähallituksen, Greenpeacen, poronomistajien ja alueen kuntien sopimus, jolla säästetään hakkuilta noin 35 000 hehtaaria vanhoja luonnontilaisia metsiä.

- Greenpeacelle Metsä-Lappi on ollut viime vuosien merkittävä kansainvälinen kampanjoinnin kohde, ja se toiminta loppuu. Sen myötä pohjoisen puun maine paranee muun muassa saksalaisten paperinostajien silmissä, uskoo järjestön metsävastaava Sini Harkki.

- Kampanja on syönyt paljon myös Greenpeacen voimavaroja, joita nyt vapautuu muihin kohteisiin. Lopputuloksena voi olla, että jatkossa teemme jonkin verran enemmän esimerkiksi trooppisten metsien suhteen.

Myös metsähallituksen aluejohtaja Kii Korhonen on tyytyväinen tänään syntyneeseen sopuun. Hän myöntää, että jatkuvat kiistat vaikuttivat puukauppaan. Tietyn alueen puusta tehdyllä paperilla oli huono maine.

- Edelleenkin minun on kauhean vaikea tunnustaa sitä. Oikein kiemurtelen tuolissani, hän kuvailee.

Täysin tuskatonta työrauhaa Harkki ei Metsähallitukselle kuitenkaan lupaa. Esimerkiksi Inarissa on edelleen kohteita, joiden tilaan järjestö ei ole tyytyväinen.

Kahdeksan kohdetta

Sopimuksella rauhoitetaan kaikkiaan kahdeksan vanhojen metsien aluetta Savukoskella, Sallassa, Sodankylässä ja Kittilässä. Suurin yhtenäinen kohde on Pohjois-Sodankylän Peurakaira, josta kiisteltiin oikeudessakin 1990-luvulla.

Uutta suoja-aluetta tulee hieman yli 20 000 hehtaaria, sillä osan maista Metsähallitus on siirtänyt jo aiemmin hakkuiden ulkopuolelle. Jonkinasteiseen metsätalouskäyttöön sopimus jättää yli 9000 hehtaaria kyseisillä alueilla.

Hakkuiden ulkopuolelle jää yhteensä 1,7 miljoonaa kuutiota puuta. Määrä on hieman suurempi kuin Metsähallituksen vuotuinen hakkuusuunnite koko Lapissa.

Korhosen mukaan alueiden metsätaloudellinen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin äkkipäätään voisi ajatella. Alueet ovat syrjäisyytensä takia vaikeasti saavutettavia.

- Samaan aikaan korjuumahdollisuudet ovat muualla lisääntyneet, kun uutta metsää on noussut sodanjälkeisille hakkuuaukioille. Voi olla, että jatkossa hakkuumahdollisuudet jopa kasvavat.

Poroillekin rauha

Poroelinkeinon rooli on ollut keskeinen sopimusneuvotteluissa. Poronomistajat ovat kamppailleet laidunmaiden pirstoutumista vastaan, ja he ovat mieluusti hakeutuneet Greenpeacen yhteistyökumppaniksi kiistojen kärjistyessä. Nyt saatu ratkaisu on heillekin tyydyttävä.

- Tässä prosessissa me ja paliskunnat neuvottelimme molemmat kuitenkin itsellisesti. Enemmänkin voi sanoa, että molempien toiveet olivat luontaisesti samansuuntaiset. Tietoja on tietysti vaihdettu, mutta ei mistään yhteiskampanjasta voi puhua, korostaa Harkki.

Sen osapuolet myöntävät, että elokuussa Inarin Nellimissä saavutettu metsäsopu vauhditti nyt syntynyttä ratkaisua. Nellimin sopimus lopetti pitkällisen oikeuskiistan, jotka Metsähallitus kävi muutamien saamelaisten poronomistajien kanssa. Sielläkin rauha syntyi suojelemalla laajoja alueita hakkuilta.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat