Lapin kultaesiintymiä ei ole hyödynnetty tarpeeksi

Keski-Lapin esiintymät ovat pieniä ja kultapitoisuudeltaan hajanaisia, mutta soveltuisivat pienkaivostoimintaan, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

Lapissa on yhä potentiaalisia kullan raaka-ainelähteitä, joita voitaisiin hyödyntää. Geologi Tuomo Korkalon mukaan Keski-Lapista on kahdenkymmenen viime vuoden aikana löydetty ja tutkittu lähes kolmekymmentä kultaesiintymää, joista vain kaksi on johtanut kaivostoimintaan. Suurin osa esiintymistä sijaitsee Kittilän kunnan alueella.

- Keski-Lapin tunnetut kultaesiintymät ovat Kittilän Suurikuusikkoa lukuun ottamatta pieniä ja kultapitoisuudeltaan hajanaisia. Useat esiintymät sisältävät myös malmin rikastuksen kannalta haitallisia arseenipitoisia mineraaleja tai ovat muuten vaikeasti hyödynnettävissä, kertoo Korkalo.

Korkalo toteaa, että pienet esiintymät voisivat olla sopivia pienkaivostoimintaan, vaikka Suomessa ei pienkaivostoimintaa juuri harrasteta. Korkalon mukaan pienkaivostoiminta on esimerkiksi Australiassa erittäin yleistä, ja Suomessakin kasvattamassa suosiotaan.

Tällä hetkellä Sodankylän Pahtavaara on maamme ainoa toimiva kultakaivos.

Korkalon väitöskirja "Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymät sekä niiden etsintä ja hyödyntäminen" tarkastetaan Oulun yliopistossa tänään. Korkalon väitöskirja on ensimmäinen kattava yhteenveto Keski-Lapin kulta- ja kupariesiintymistä. Korkalo ei tutkinut väitöskirjassaan pienkaivostoimintaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat