Länsimetro etenee Espoossa

Ratkaisevassa äänestyksessä Matinkylän vaihtoehto hyväksyttiin äänin 48-18. Hylätyn vaihtoehdon mukaan metro olisi suunniteltu vain Tapiolaan saakka. Metrosuunnitelmaa puitiin valtuuston kokouksessa pitkään ja hartaasti. Asiasta käytettiin peräti 48 puheenvuoroa ja 32 repliikkiä. Äänestyksessä ei mitenkään selvästi noudateltu puoluerajoja. Päätöksen perusteella Espoo näyttää suhtautuvan varovaisen suopeasti länsimetroon, vaikka lopullista rakennuspäätöstä ei vielä tehtykään.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV oli pyytänyt Espoolta lausuntoa laatimastaan pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnoksesta. Luonnokseen sisältyy suunnitelma metron jatkamisesta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Espoo ei ole varannut suunnitteluun määrärahoja tälle vuodelle, mutta lausunnossa todetaan, että määrärahat käsitellään valmisteltaessa vuoden 2000 talousarviota. Lisäksi länsimetron toteuttamiseen liittyvä yleiskaavaselvitys on jo vireillä.

Suunnitelma ei sido kuntia

YTV:n suunnitelma ei ole kuntia sitova, mutta valmistuttuaan sillä on kuntien yhteisenä kannanottona merkitystä etenkin valtion tehdessä rahoituspäätöksiä. Osa espoolaisista on pitänyt täysimittaista metroa liian kalliina kaupungin kukkarolle, mikäli valtio ei osallistu kustannuksiin huomattavasti aikomaansa suuremmalla osuudella. Helsinki ei nykykuvion mukaan osallistuisi Tapiola-Matinkylä-välin rakennuskustannuksiin.

Matinkylän metro on herättänyt vastustusta paitsi kustannuksiensa takia myös kaupunkirakenteellisista syistä. Etelä-Espoo on haluttu pitää pientalovaltaisena. Metron myötä se muuttuisi kerrostaloalueeksi, kun uusi asutus ohjautuisi metroradan varrelle. Espoon väkiluvun ennakoidaan kasvavan lähivuosikymmeninä sadallatuhannella asukkaalla. Myös metron käyttökustannukset pitää valtuuston mielestä selvittää perusteellisesti ennen rakentamisen aloittamista.

Espoon ja valtion näkemykset etäiset

Valtion ja Espoon näkemykset länsimetrosta ja varsinkin sen rahoituksesta ovat yhä kaukana toisistaan.
-Valtion maksuosuus metrosta on tähänkin asti ollut 30 prosenttia. En näe syytä linjauksen muuttamiseen tässä suhteessa, liikenneministeri Kimmo Sasi (kok.) sanoi maanantaina ennen Espoon kaupunginvaltuuston kokousta.

Espoon mielestä valtiolta pitäisi irrota roimasti suurempi siivu. Sasi sanoo kuitenkin jatkavansa metroasiassa edeltäjänsä Matti Auran linjoilla. Aura (kok.) puolestaan suhtautui happamasti koko hankkeeseen. Hän totesi viime elokuussa Vuosaaren metroradan avajaisissa, ettei Espoon nykyiseen kaupunkirakenteeseen ole taloudellista rakentaa metroa.

YTV:n vuonna 1994 valtioneuvostolle tekemässä esityksessä valtion osuus metron rakentamiskustannuksista oli 75 prosenttia. Myös Espoo vaatii valtiolta 70-75 prosentin osuutta. Liikenneministeriö on kuitenkin ilmoittanut, ettei se aio osallistua länsimetron kustannuksiin sen suuremmalla osuudella kuin Vuosaarenkaan metron rakentamiseen, eli 30 prosentilla.
(STT)