Lämmin sää on lisännyt sinilevää järvissä

Merissä taas sinilevää on ollut tänä kesänä normaalia vähemmän.

– Suomenlahti pysyi varsin pitkään jäättömänä alkutalvesta ja sen takia fosforia on viimevuotista vähemmän pinnalla. Mitä vähemmän on ylimääräistä fosforia pinnalla, niin sitä pienempi on kukintojen todennäköisyys ja päinvastoin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pirkko Kauppila kertoo.

Järvissä sinilevää esiintyy etupäässä Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä merialueilla Suomenlahden länsiosissa.

– Lounais-Suomi on peltorikasta aluetta ja pellot ovat savikkoalueilla, joten se on luontaisestikin rehevää aluetta. Ja Pirkanmaalla samaten on rehevämpiä järviä. Se on ihan tyypillistä, että näillä alueilla esiintyy sinilevää. Tuolla Keski-Suomessa on paljon isoja niukkaravinteisia kirkasvetisiä vesistöjä, missä sitten ei niin helposti niitä kukintoja synnykään, järvien sinilevätilanteeseen erikoistunut Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kristiina Vuorio sanoo.

Kuluneen viikon aikana sinilevää on havaittu 57 havaintopaikalla. Runsaita sinilevien pintakukintoja on todettu kahdeksalla ja erittäin runsasta sinileväkukintaa kahdella valtakunnallisella havaintopaikalla.

Syy sinilevän lisääntymiseen on pitkään jatkunut lämmin sää ja heikko tuuli.

Levätilanteen kehittyminen loppukesästä riippuu paljolti säästä. Mikäli sää pysyy lämpimänä ja tuuli heikkona, myös sinilevä voi lisääntyä.

Näky voi joskus olla pahempi kuin totuus

Sinilevän pystyy havaitsemaan helposti paljaalla silmällä. Mikäli vihreitä levälauttoja ei näy, on epätodennäköistä, että vedestä tulisi uimarille oireita.

– Hyvin harvoin varmaan käy niin, että jos sitä levää ei ole siinä havaittavissa, että siitä jotain oireita saa. Toiset ihmiset ovat tietysti herkempiä kuin toiset. Ja lapset ovat usein herkempiä kuin aikuiset ihmiset, Vuorio sanoo.

Pahimmillaan levätilanne voi näyttää siltä, kuin veteen olisi kaadettu vihreää maalia. Vuorion mukaan vesistön tilanne ei kuitenkaan aina ole yhtä paha, kuin miltä se näyttää.

– Tuulet saattavat kuljettaa sinileväkukintoja jotakin tiettyä rantaa kohti. Tilanne voi näyttää aika hurjalta joissakin kapeissa lahdenpoukamissa, jos tuuli on ajanut pitkältä ulapalta sinileviä lahdenpoukamaa kohti. Ja jos tosiaan on tuullut pidemmän aikaan juuri sitä lahdenpoukamaa kohti, niin levä kasaantuu sinne ja sitten se näyttää hurjemmalta, kuin se tilanne itse asiassa onkaan.

Mattojen pesu aiheuttaa paikallista haittaa

Vuorion mukaan mattojen pesu järvessä voi pienten järvien kohdalla olla erittäin haitallista. Kieltojen myötä mattoja pestään järvissä kuitenkin entistä vähemmän ja moni kiinnittää entistä enemmän huomiota oman mökkijärvensä tilaan.

– Paikallisesti sillä voi olla suurikin merkitys. Riippuu tietysti veden vaihtuvuudesta. Monet pesuaineista sisältää kuitenkin aineita, jotka ovat ravinteita leville. Mitä pienempi vesistö, sitä haitallisempaa mattojen pesu on sille vesistölle., Vuorio sanoo.

Merissä mattojen peseminen ei ole yhtä haitallista.

– Toki matot voi pestä muuallakin, ei ole pakko myöskään meressä pestä, mutta haitta ei ole niin suuri kuin järvessä, merien levätilanteeseen erikoistunut Kauppila sanoo.

Katso ajankohtainen levätilanne Järviwikistä

Lämmin sää on lisännyt sinilevää järvissä