Lama ohjaa autoväen romuttamolle

Autopurkamoyrittäjä ja Suomen autopurkamoliiton hallituksen puheenjohtaja Juha Vähäoja huomaa työssään, että käytettyjä autojen varaosia kysytään yhä enemmän. Tähän on suurimpana syynä pitkittynyt heikko taloustilanne.

– Kysyntä on lisääntynyt erityisesti kolarivauriokorjauksissa, joihin haetaan säästöä käytetyistä osista. Säästö saattaakin olla huomattava, sillä usein käytetyn osan hinta jää puoleen uuden hinnasta. Kyseessä on aina kuitenkin täysin toimiva ja turvallinen ratkaisu, sanoo Vähäoja.

Käytettyjä osia ei kysytä ainoastaan kolarikorjauksissa. Vähäoja sanoo, että purkamoilta haetaan yhä enemmän myös yksittäisiä varaosia.

– Varaosien kysyntä menee jonkin verran vuodenaikojen mukaan. Talvella on kysyntää esimerkiksi pelti- ja muoviosille kuten lokasuojille ja puskureille sekä ajovaloille. Keväisin vauhdittuu taas muun muassa kevytmetallivanteiden kauppa. Ohjauslaitteiden osia kysytään tasaisesti läpi vuoden. Jarrujen osia emme myy lainkaan käytettynä, koska niissä piilee turvallisuusriski.

Vanha mutta rakas

Joskus osien hankintaa käytettynä ohjaavat myös muut syyt. Kiintyminen vanhaan ja uskolliseen ajokkiin vie usein purkamon tiskille. 

– Auton pitkäaikainen omistaja ei raaski luopua rakkaasta ajokistaan, mutta ei myöskään halua enää maksaa maltaita korjauksesta. Tällaisessa tilanteessa "romis" on luonnollinen valinta. Kokonaisia autoja emme myy, koska kyseessä on purkamo. Toisaalta ei niitä juuri edes kysytä, toteaa Vähäoja.

Toistaiseksi osa auton hintavasta elektroniikasta joutuu jatkojalostukseen varaosakäytön sijaan. Esimerkiksi moottorinohjausyksikkö ei välttämättä käy toiseen samanmerkkiseen ja -malliseen autoon, koska ne on koodattu autokohtaiseksi jo tehtaalla. Uudelleenkoodaukseen tarvitaan omat tietokoneohjelmat, joita ei purkamoilla välttämättä ole.

Harmaan alueen toiminta huolettaa

Purkamoyrittäjä ja Suomen autopurkamoliiton hallituksen puheenjohtaja Juha Vähäoja korostaa, että autopurkamoliittoon kuuluvilta hajottamoilta myydään vain ehdottomasti kunnossaolevia ja turvallisia osia. Alalla on kuitenkin toimijoita joka lähtöön, eivätkä kaikki seuraa pykäliä yhtä tarkasti. Taustalla ovat niin sanotun harmaan alueen yrittäjät, jotka toimivat lakien ja asetusten rajamailla.

– Näiltä hajottamoilta voi päästä eteenpäin sellaisia osia, jotka eivät täytä turvallisuuskriteerejä. Myös purettujen autojen nesteet ja öljyt saattavat joutua teille tietymättömille, vaikka ne pitää lain mukaan toimittaa erityisiin keräyspisteisiin. Tässä häviävät kaikki muut paitsi hämäräyrittäjä, toteaa Vähäoja.

Lakia venyttävien romuttamojen toiminta harmittaa Vähäojaa myös siksi, että niiden vuoksi Suomi jää jatkuvasti jälkeen EU:n kierrätyssuosituksista. EU:n romuautodirektiivin mukaan auton painosta on hyödynnettävä vähintään 90 prosenttia. Vuodesta 2015 alkaen prosentti on jo 95. Kun tiensä päähän tulleen auton purkavat muut kuin sertifioidut toimijat, jäävät ne myös tilastojen ulkopuolelle.