Mainos

Lakot kuohuttavat Puolassa

Maanviljelijöiden jo viikon jatkuneet mielenosoitukset ovat sekoittaneet liikenteen Puolassa. Maataloustuotteiden tuontirajoituksia vaativat viljelijät tukkivat päivittäin Puolan pääteitä vaikeuttaen mm. kansainvälistä läpikulkuliikennettä.

Mielialat ovat kiristyneet, ja poliisi on käyttänyt vesitykkejä ja erikoisjoukkojaan yrittäessään häätää vihaiset viljelijät maanteiltä. Mielenosoituksiin on osallistunut päivittäin 3000-8000 pienviljelijää, jotka pelkäävät elinkeinonsa menettämistä Puolan liittyessä Euroopan unioniin.

Lakkojoukkojen johtaja, populistipoliitikko Andrzej Lepper on vaatinut kahdenkeskisiä neuvotteluja pääministeri Jerzy Buzekin kanssa, mutta Buzek kieltäytyi viimeksi torstaina keskustelemasta lakkojohtaja Lepperin kanssa. Lepper johtaa viljelijöiden radikaalia itsepuolustusjärjestöä ja oli ehdolla edellisissä Puolan presidentinvaaleissa vuonna 1995. Hän on tunnettu mm. jyrkistä juutalaisvastaisista lausunnoistaan. Lähes 40 miljoonan asukkaan Puolassa maatalousväestön osuus työvoimasta on edelleen 25 prosenttia.

Nukutuslääkärit nälkäpalkalla

Yhteiskuntarauhaa ovat järkyttäneet puolen viime vuoden kuluessa myös paikallishallinnon uudistaminen sekä terveydenhuoltouudistus, joka johti useita viikkoja kestäneeseen nukutuslääkäreiden lakkoon. Lakko päättyi torstaina lääkäreiden ja työnantajan päädyttyä kompromissiin, joka kohentaa lääkäreiden ansiotasoa tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Ratkaisua pidetään kuitenkin lyhytaikaisena.

Lakkomieliala kytee myös sairaanhoitajien ja muiden lääkäreiden keskuudessa johtuen alhaisista palkoista. Anestesialääkäreiden palkka on vain 600-700 zlotya (n.1000 mk) kuukaudessa, kun bruttokeskipalkka on Puolassa 1600 zlotya (2400 mk). Puolan poliittiset johtajat pelkäävät lakkoaallon leviämistä myös kaivos-, teräs- ja puolustusteollisuuteen, joista kannattavimmat osat on tarkoitus yksityistää ja loput sulkea kokonaan.

Hallitusyhteistyö koetuksella

Solidaarisuus-vaaliliittoa (AWS) edustavan pääministeri Jerzy Buzekin hallituksella on kaksi vaihtoehtoa pysäyttää lakkoaalto: suostua viljelijöiden ja ammattijärjestöjen vaatimuksiin tai kukistaa lakot voimatoimin. Rahan tarjoaminen heikentäisi valtiontaloutta ja tuontirajoitusten asettaminen maataloustuotteille johtaisi ongelmiin EU:n kanssa. Myös kovat otteet mielenosoitusten lopettamiseksi hankaloittaisivat Puolan EU-neuvotteluja ja maan kansainvälistä mainetta.

Toisaalta opetus- ja terveysalan palkat ovat niin kehnot, että niiden korjaamisella on laaja yhteiskunnallinen kannatus. Puolalaisten levottomuutta ovat ruokkineet AWS:n sisäiset erimielisyydet ja riitely pienemmän hallituskumppanin, oikeistoliberaalisen Vapauden liiton (UW) kanssa. Hallitus aloitti mittavat uudistukset ripeästi hallituskauden alussa, mutta keskinäinen kiistely on viivyttänyt uudistusten toteuttamista.

Yhdeksi levottomuuksien taustatekijäksi arvellaan puolentoista vuoden kuluttua pidettäviä presidentinvaaleja, joissa vahvimmat ehdokkaat ovat nykyinen presidentti Aleksandr Kwasniewski ja Solidaarisuus-ammattiyhdistyssiiven johtaja Marian Krzaklewski. Vasemmistolainen Kwasniewski on tällä hetkellä Puolan ylivoimaisesti suosituin poliitikko, jonka asemaa solidaarisuuden oikeistoa edustava Krzaklewski ei ole kyennyt horjuttamaan.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.