Lakivaliokunta torjui Clintonin syytteiden lieventämisen

Yhdysvaltain edustajainhuoneen lakivaliokunta on torjunut demokraattien ehdotuksen, jonka mukaan presidentti Clintonia vain moitittaisiin hänen toimistaan Lewinsky-skandaalin yhteydessä sen sijaan, että hänet asetettaisiin syytteeseen.

Lakivaliokunta äänesti aiemmin neljännestä eli viimeisestä syytekohdasta, vallan väärinkäytöstä. Lakivaliokunta hyväksyi syytteen, kuten aiemmatkin syytteet kahdesta väärästä valasta ja oikeuden toteutumisen estämisestä.

Israelissa vieraileva Clinton toisti tänään, ettei hän aio itse erota. -Se ei ole koskaan tullut mieleenikään, hän totesi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun kanssa.

Clinton kertoi myös, ettei hän aio yrittää vaikuttaa republikaanisiin edustajainhuoneen jäseniin. Se olisi hänen mielestään sopimatonta.

Presidentin viraltapanomenettely menee torstaina koko edustajainhuoneen käsiteltäväksi. Mikäli vaatimus viraltapanosta saa sielläkin enemmistön eli vähintään 218 äänen tuen, joutuu Clinton valtakunnanoikeuteen.

Tiukka äänestys

Edustajainhuoneessa on 228 republikaania, 206 demokraattia ja yksi sitoutumaton, ja äänestyksestä on luvassa tiukka. Demokraattinen edustajainhuoneen jäsen George Miller voi vain harmitella, että tuli menneeksi lonkkaleikkaukseen, kun tilanne näytti marraskuun vaalien torjuntavoiton jälkeen valoisammalta Clintonin kannalta.

Nyt puoluetoverit miettivät päänsä puhki, miten Miller saadaan turvallisesti makuuasennossa Kaliforniasta perjantain äänestykseen Washingtoniin. Matka on liian pitkä ambulanssikuljetukselle.

Myös republikaaneilla on huolia. Missä esimerkiksi on laittomasta vaalirahoituksesta tuomittu edustajainhuoneen jäsen Jay Kim, joka on vapaalla jalalla viranomaisvalvonnassa? Clintonin erottamista kannattavaa Kimiä ei ole näkynyt viikkoon, mutta hän saa äänestää perjantaina. Kim menettää paikkansa vuoden alussa eikä saa asettua uudelleen ehdolle.

Suostuttelukampanja alkoi

Presidentin lähipiiri aloitti kuumeisen kampanjan epävarmojen republikaanien suostuttelemiseksi heti kun asian joutuminen koko edustajainhuoneen käsittelyyn oli varmistunut. Epävarmoja republikaaneja arvioidaan olevan parikymmentä.

Valtakunnanoikeutena toimii kongressin satajäseninen senaatti, jossa presidentin erottamiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö eli 67 senaattoria.

Clintonista tulisi Yhdysvaltain ensimmäinen erotettu presidentti, jos valtakunnanoikeus päättää erottaa hänet. Jos Clinton eroaa ennen tammikuun 20. päivää, presidentiksi siirtyvä varapresidentti Al Gore voisi asettua presidenttiehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleissa, mutta vain yhdeksi kaudeksi. Asian käsittely valtakunnanoikeudessa saattaa kuitenkin kestää koko kahden vuoden ajan, joka Clintonilla on virkakaudestaan jäljellä.

Vasta toinen presidentti

Clintonista tulisi vasta toinen valtakunnanoikeuteen haastettu Yhdysvaltain presidentti kautta aikojen, jos edustajainhuone päätyy haasteeseen. Ensimmäinen oli Andrew Johnson, joka välttyi täpärästi - vain yhden äänen turvin - erottamiselta valtakunnanoikeuden äänestyksessä vuonna 1868.

Kongressin kanssa jatkuvasti riidellyt Johnson, murhatun presidentin Abraham Lincolnin seuraaja, joutui valtakunnanoikeuteen erotettuaan puolustusministeri Edwin M. Stantonin vastoin kongressin edellisvuonna säätämää lakia. Lain mukaan presidentillä ei ollut oikeutta erottaa senaatin hyväksymiä virkamiehiä ilman senaatin suostumusta.

Watergate-salakuunteluskandaaliin sekaantunut presidentti Richard Nixon välttyi valtakunnanoikeudelta eroamalla itse vuonna 1974. Edustajainhuoneen lakivaliokunta oli jo hyväksynyt syytteet, mutta Nixon erosi ennen kuin koko edustajainhuone ehti äänestää asiasta.
(STT-Reuters-AFP-DPA)


Lue myös:

    Uusimmat