Lakiesitys hedelmöityshoidosta jäi pöydälle

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys ei ole edennyt, vaan hallitus jätti asiaa koskevan esityksen pöydälle tänään. Syynä ovat erimielisyydet muun muassa luovuttajan asemasta silloin, kun hedelmöityshoitoa annettaisiin yksinäiselle naiselle.

    Esityksessä hedelmöityshoitoja olisi annettu pariskuntien lisäksi myös naiselle, joka ei elä parisuhteessa miehen kanssa. Ehdotuksen mukaan siittiöiden luovuttajan olisi tullut antaa suostumuksensa hedelmöityshoitoon tietoisena siitä, että hänet voidaan vahvistaa syntyvän lapsen isäksi.

    Isyyden vahvistamista olisivat voineet vaatia joko äiti, luovuttaja tai lapsi itse, kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Jos luovuttaja vahvistettaisiin isäksi, hän voisi joutua myös elatusvelvolliseksi ja saada oikeuden tavata lasta. Säännöksellä haluttiin turvata lapsen etu ja yhdenvertainen asema muiden lasten kanssa.

    Lailla ei haluttu luoda ryhmää lapsia, joille ei voisi vahvistaa isää. Toinen erimielisyys koski sijaissynnyttäjien asemaa. Esitys lähti siitä, että hedelmöityshoidon antaminen sijaissynnyttäjälle olisi kokonaan kielletty.

    Säännöksiä lapsettomuuden hoidosta on sorvattu varsin pitkään. Asia oli esillä jo edellisen hallituksen aikana vuonna 1998.

    Suomessa ei ole hedelmöityshoidoista erillistä lainsäädäntöä. Asiaa halutaan säädellä lailla, koska hoito koskee useita osapuolia ja vaikuttaa heidän asemaansa. Sääntelyä kaivataan myös siksi, että turvattaisiin hoidon avulla syntyneen lapsen asema.

    Yleensä hedelmöityshoitoja annettaisiin tahattomasta lapsettomuudesta kärsiville aviopareille tai avoliitossa olevalle naiselle ja miehelle. Tahaton lapsettomuus on yleistynyt viime vuosina. Sen arvioidaan koskevan Suomessa noin 15:tä prosenttia avio- tai avoliitossa elävistä hedelmällisessä iässä olevista pareista.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •