Laivatekniikan yliopettaja: "Uskomaton navigointivirhe"

– Se on todellakin pitkä repeämä. Kyljessä näkyy vesitiiviitä osastoja ja ainakin kolme niistä on repeytynyt. Laivan repeämä näyttää jopa 50 metriä pitkältä ja karille ajo on aiheuttanut näemmä myös kaksoispohjan repeämisen, havainnoi Pentti Häkkinen katsoessaan risteilijän onnettomuuskuvia.

Kuvien perusteella Häkkinen arvioi, että kari on kohonnut hyvin lähelle pintaa. Merikortin virheestä ei ole Häkkisen mukaan voinut olla kysymys.

– Vaikuttaa uskomattomalta navigointivirheeltä tai sitten kyseessä on täydellinen piittaamattomuus. Laivan evävakaimet näkyvät edelleen uloskäännetyssä asennossaan, joten komentosillalla ei edes ajateltu liikuttavan ahtaassa paikassa.

Evävakaajia käytetään laivoissa yleensä kallistelun estämiseksi. Samaa mieltä on Aalto yliopiston laivahydrodynamiikan professori Jerzy Matusiak.

– Tilanne ei ole ollut normaali. Ilmeisesti kyseessä on navigointivirhe, se selviää myöhemmin. Laiva on sen verran iso ja massiivinen, että liike-energia on valtava. Kun törmätään, niin repeämä tulee helposti.

Tasapainotoimet eivät auttaneet

Nykyään isoissa laivoissa on aina Häkkisen mukaan kaksoispohjat, sekä useita poikittaisilla väliseinillä erotettuja vesitiivitä osastoja. Niiden väliset käyntiovet ovat suljettuina risteilijän matkan aikana. Kaksoispohjan kotelorakenne on yleensä parimetriä korkea ja osastot jopa 15 metriä pitkiä.

– Kallistuminen pyritään laivoissa estämään vesitiiviillä osastoilla ja kaksoispohjalla. Sääntönä yleensä on, että vaikka kaksi peräkkäistä osastoa täytyy vedellä, niin silti laiva ei kaadu tai uppoa. Häkkinen kertoo.

Risteilijässä pitäisi Häkkisen mukaan olla myös mahdollista estää laivan liiallinen kallistuminen painolastiveden nopealla siirtämisellä. Costa Concordia kallistui onnettomuudessa mukana olijoiden mukaan vain hetki törmäyksen jälkeen.

– Repeämä oli yksinkertaisesti liian iso, joten tasapainotoimenpiteet eivät näemmä auttaneet, miettii Matusiak.

Turvallisuutta on laivoissa lisätty monin eri keinoin. Laivoja ei ole kuitenkaan suunniteltu kestämään tämän tyyppisiä rajuja karille ajoja.

– Ulkokuori laivoissa on ohut jossakin mielessä. Laivan rakennetta voi verrata munan kuoreen. Toisaalta se on hyvin luja ja kestävä, mutta ei pysy ehjänä terävällä esineellä tehdyllä iskulla. Ei ole tarkoituksen mukaista, eikä mahdollista, kehittää laivan rakennetta niin, että se absorboi törmäysenergiaa, kuten esimerkiksi autoja suunnitellaan matkustajien hengen turvaamiseksi. Laivojen lujuuden ja teräsrakenteen arvioimiseksi käytetään lukuisia suunnittelutunteja, Häkkinen pohtii.

Puoliksi uponnut italialaisristeilijä on vaikea pelastaa