Laivalakon alkaminen ratkeaa iltapäivällä

laivat

Merimiesunionin mukaan suurimmat erimielisyydet merimiesten työkiistassa liittyvät ulkomaisen työvoiman käyttöön.

Puheenjohtaja Per-Erik Nelinin mukaan palkankorotuksista on päästy yhteisymmärrykseen mutta ulkomaisen työvoiman käyttö ei saa hänen mielestään liittyä sovintoesitykseen.

Mahdollisen lakon kestoa Nelin ei halua vielä arvioida.

Eilen alkuillasta aloitettua sovittelua jatkettiin kahteen saakka yöllä. Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen mukaan edistystä on tapahtunut sen verran, että sovintoesityksen antaminen on järkevää.
Palkka- ja työaikakiistojen lisäksi neuvotteluja ovat vaikeuttaneet kysymys suomalaislaivojen ulosliputuksesta ja kiista ulkomaisen työvoiman käytöstä. Tukea ulosliputusongelmaan on toivottu valtiolta, jotta suomalaislaivojen ja työpaikkojen hupeneminen voitaisiin estää. Tähän saakka hallitus on suhtautunut verohelpotuksiin nihkeästi. STTK:lainen laivapäällystö on jo tehnyt työehtosopimuksensa, mutta sillä ehdolla, että se raukeaa ilman merenkulun tukitoimia. Valtion myöntämä verotukea pidetään tarpeellisena, koska suomalaisen merenkulun kilpailukyky kärsii muiden EU-maiden myöntäessä alalle verohelpotuksia. Varustamot ovatkin viime aikoina siirtäneet runsaasti laivojaan muiden maiden lippujen alle.
Neuvotteluja vaikeuttaa myös kiista ulkomaisen työvoiman pääsystä suomalaislaivoihin. Merimies-unioni vastustaa esitystä, jonka mukaan suomalaisissa laivoissa voisi puolet työntekijöistä olla töissä ulkomaisilla sopimuksilla. Myös palkkakysymyksissä riitahaarukka on ollut suuri. Varustamoyhdistys on tarjonnut nollalinjaa. Merimies-unioni on vaatinut yleisen linjan mukaisia 3,1 prosentin palkankorotuksia ja kolmen vuoden sopimusta. Varustamoyhdistyksen laskelmien mukaan liiton vaatimukset nostaisivat kustannusvaikutuksia ensimmäisenä vuonna 6,1 prosenttia.

Ruotsin-laivoille iso vahinko

Työtaistelu koskisi kaikkia niitä aluksia, joihin sovelletaan ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta. Lakko pysäyttäisi alukset, jotka työnseisauksen alkaessa ovat Suomen satamissa tai jotka sen jälkeen saapuvat satamaan. Näin esimerkiksi Ruotsin-laivat toisivat matkustajat risteilyiltään takaisin Suomeen. Ensimmäisenä pysähtyisivät ne Suomen lipun alla purjehtivat alukset, joiden on määrä lähteä satamasta maanantai-iltana kello 17 jälkeen. Viking Linen aluksista pysähtyisivät kaikki lukuun ottamatta Ahvenanmaalta Ruotsiin liikennöivää Ålandsfärjania.
Silja Linen aluksista satamaan jäisivät Turusta ja Helsingistä Tukholmaan liikennöivät Silja Serenade ja Silja Europa, Helsingin ja Tallinnan välillä kulkeva Finnjet sekä Vaasan liikenteestä Wasa Queen. Sen sijaan Ruotsin lipun alla purjehtivat Silja Symphony ja Festival jatkaisivat liikennöintiä. Tallink Finland Oy:n mukaan sen Helsingin ja Tallinnan liikennettä ajavat alukset kulkevat mahdollisesta lakosta huolimatta. Yhtiön mukaan AKT:n mahdollinen tukilakkokaan ei vaikuttaisi sen liikennöintiin. Yhtiön laivoja ovat Georg Ots, Fantaasia, Meloodia ja Vana Tallinn.

Lähes puolet tavara- liikenteestä pysähtyisi

Ulkomaankaupan tavaraviennistä pysähtyisi noin 40 prosenttia. Teollisuuden ja työnantajain TT:n laskelmien mukaan lakko estäisi päivässä runsaan 500 miljoonan markan vienti- ja tuontimäärän. Vaikka suurimman osan esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuuden vientituotteista voi kuljettaa tilaajille lakon jälkeenkin, kuluja koituu silti viivästyksistä ja varastoinnista. Jos lakko venyisi pitkäksi, osa tilauksista voi karata kilpailijoille.
(MTV3-STT)