Lainaa tarvitaan arvioitua vähemmän

Hallitus harkitsee kuluvan vuoden lainanottovaltuuksien jättämistä osittain käyttämättä. Kahdella kuluvan vuoden lisätalousarviolla on kyetty alentamaan valtion nettorahoitustarvetta 28 miljardista 18 miljardiin markkaan.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) huomautti maanantaina lisäbudjettikeskustelussa eduskunnassa, että suuntaus on harvinainen. Yleensä lisäbudjeteilla on sekä lisätty valtion menoja että alijäämää reippaasti.
Niinistö muistutti, ettei alijäämä ole suinkaan nollautumassa ilman suotuisia käänteitä. Nyt tuloutetuilla kertaluonteisilla erillä ei ole pysyvää vaikutusta valtiontalouden tervehdyttämiseen. Vuosien 1999 ja 2000 budjettien tasapainon vaalimisessa on Niinistön mukaan runsaasti työtä.
-Ei voida pitää tyydyttävänä sitä tilannetta, että ensi vuoden alijäämä ei näytä näillä näkymillä kapenevan oleellisesti vuonna 1999. Asiaan palataan vuoden 1999 kehysratkaisujen yhteydessä, Niinistö sanoi.

Valiokuntakäsittelyyn maanantaina lähetetty vuoden toinen lisätalousarvio lisää tuloja 1,7 miljardilla ja menoja 43 miljoonalla markalla. Tulot johtuvat kertaluontoisesta Postipankin ja osuuspankkien saaman valtion pääomasijoituksen takaisinmaksusta. Lisäbudjetissa myönnetään varoja Postipankin ja Suomen vientiluoton yhtiöjärjestelyyn. Lisäksi PT-konserni jaetaan kahteen erilliseen yhtiöön.
Hanke liittyy konsernin teletoiminnan osittaiseen yksityistämiseen. Postitoiminta jää vielä kokonaan valtion omistukseen. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari ihmetteli, miksi valtio panee lypsävän lehmän lihoiksi eikä järjestä osakeantia Telen kehittämiseksi.

Kokoomuksen Kimmo Sasi oli päinvastaisella linjalla. Hän moitti hallitusta liiasta varovaisuudesta, kun valtio ei luovu kokonaisuudessaan Telen omistuksesta mahdollisimman nopeasti.
Liikenneministeri Matti Aura (kok.) uskoi 15-20 prosentin osakeosuuden myynnin olevan viisas linja. Se tuo telekonserniin uutta dynamiikkaa, mutta jättää valtiolle suuren enemmistöomistajan intressin pitää huolta hyvästä toiminnasta.

Joulun alusajan lainsäädäntöruuhkan ensimmäinen poikkeuksellisesti maantaina pidetty istunto ei ollut kovin suosittu. Ennakkoon oli tiedossa, ettei äänestyksiä pidetä, joten istunnosta oli poissa kaikkiaan 93 kansanedustajaa. Syynä olivat mm. kuntien budjettikokoukset.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat