Lain piti helpottaa vanhustenhoitoa – toisin kävi

Kuntaliitosta kerrotaan, että vaikka monen kohdalla laki on toiminut, on lakia on vaikea soveltaa käytännössä.

– Tiedän satoja tapauksia, joissa siirto toiseen kuntaan on onnistunut, mutta on myös niitä, joissa se ei ole onnistunut. Laki on vaikeaselkoinen, sanoo kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni,

Siilinjärveläisnainen kertoo MTV3:n Uutisille yrittäneensä saada alzheimeria sairastavan 82-vuotiaan äitinsä asumaan kanssaan samalle paikkakunnalle. Äiti asuu tällä hetkellä 60 kilometrin päässä Iisalmessa. Hän asuu osittain kotona ja osittain palvelukodissa.

Naisen mukaan Iisalmen vanhushoidosta vastaavan Ylä-Savon sote-kuntayhtymän työntekijät eivät kertoneet, että uuden lain myötä hoitopaikkaa voisi suoraan hakea vastaanottavasta kunnasta eli Siilinjärveltä. Jos hoitopaikka heltiäisi, voisi vanhuksen kirjat siirtää uuteen kuntaan.

Sosiaalityöntekijät puhuivat siilinjärveläisnaiselle ainoastaan vanhasta kuntien välisestä käytännöstä eli maksusitoumuksesta, ja sanoivat ettei sitäkään voi tässä tapauksessa hakea.

– Minulta evättiin mahdollisuus hakeakaan siirtoa Siilinjärvelle. Äiti on ihan sekaisin kahden paikan välillä retuuttamisesta, kun muisti ei toimi ja jatkuvasti pitää sopeutua uuteen paikkaan. Hän soittelee meille lapsille hädissään monta kertaa päivässä. Olisi kaikkien etu, että hänet saataisiin tänne missä mekin asumme, jotta voimme osallistua hoitoon, sanoo tytär.

STM: Miksi ei kerrottu?

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ihmetellään, miksi asiakkaalle ei ole kerrottu uudesta käytännöstä eli mahdollisuudesta kotikunnan vaihtamiseen.

– Ilmeisesti on tehty virhe siinä, ettei asiakkaalle ole kerrottu mahdollisuudesta, sanoo hallitusneuvos Anne Kumpula sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kumpula kertoo saavansa paljon kyselyitä kunnista siitä, miten uutta lakia pitäisi käytännössä tulkita.

– Asiakkaan etua tässä asiassa ei saa ylittää, eli asiakkaalla on oikeus hakeutua toiseen kuntaan halutessaan.

Hyvä tarkoitus, huonompi käytäntö

Kuntaliiton tietoon on tullut muutamia tapauksia, jossa vanhusta ei ole onnistuttu siirtämään samalle paikkakunnalle omaisten kanssa.

– Uskoisin epäonnistumisten taustalla olevan kunta-alan työntekijöiden tietämättömyyden uudesta laista, sanoo erityisasiantuntija Tero Tyni.

Siilinjärveläisnainen ja kuntaliiton erityisasiantuntija ovat molemmat sitä mieltä, että lakia on vaikea soveltaa käytäntöön.

– Tyypillisesti nämä tapaukset ovat terveydenhuollon toimintayksikköön hakuun liittyviä. Asiasta säädetään sosiaalilaissa, mutta terveydenhuoltolaissa tätä valintaoikeutta ei ole. On varmasti ollut hyvä tarkoitus, että jälkikäteen sosiaalihuoltolaissa säädetään, että asiakas voikin valita. Itselleni on kuitenkin epäselvää, miltä osin tätä lakia voidaan terveydenhuoltopalveluihin, sanoo Tyni.

– Luin lakitekstiä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Siinä sanotaan asioita, jotka kumotaan seuraavassa lauseessa. En ymmärrä koskeeko tämä laki äitiäni, siilinjärveläisnainen kummastelee.

Iisalmi: Palvelunohjausta parannetaan

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastaavan sosiaalijohtajan Tarja Huttusen mukaan kuntayhtymä ei ole tehnyt virhettä sanoessaan asiakkaalle, että maksusitoumusta ei voida antaa.

– Lähtökohtaisesti on toimittu oikein. En ole vielä kuitenkaan kuullut työntekijää, eli en tiedä yksityiskohtia, sanoo Huttunen.

Miksi ette ole edelleen kertonut asiakkaalle, että uuden kotikuntalain myötä hän voisi hakea äidilleen itse hoitopaikkaa suoraan Siilinjärveltä?

– Kotikuntalaki on tullut voimaan 2011, ja tästä ei vielä ole lukumääräisesti ainakaan näillä leveysasteilla paljon kokemusta. Eli tämä ei ole meille arkipäivää. Mutta palvelunohjaukseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Katso Anne Forssénin juttu:

Myös omaisilla tärkeä rooli vanhustyössä (21.1.)