Lähestymiskielto lääkärien turvaksi

Suomen Lääkäriliiton mukaan lääkäreiden oikeusteitse hankkimat lähestymiskiellot liian uhkaaviksi käyneille potilaille tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.

Lääkärit pohtivat oman turvallisuutensa parantamista lähestymiskiellon avulla. Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Santero Kujala sanoo, että muutama lääkäri on jo harkinnut lähestymiskieltoa, mutta tiettävästi heistä kukaan ei ole aikeitaan toistaiseksi toteuttanut.

- Kun lähestymiskiellon mahdollisuus tulee tutuksi lääkäreille, luulen, että sitä tullaan käyttämään yhtenä vaihtoehtona turvallisuuden takaamiseksi. Lääkärin kohdalle voi tulla tilanteita, jossa menettely on täysin perusteltua, Kujala sanoo.

Muutamaa jo harkittu

Oulun mielenterveystyön ja vammaispalvelun johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Mikko Naarala kertoi viime viikolla Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa, että oululainen lääkäri harkitsee lähestymiskieltoa uhkaavasti käyttäytyvälle potilaalleen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtaja Tarja Holi tietää kaksi tapausta lisää. Yksi on Turusta ja toinen Tampereelta. Molemmissa tapauksissa lähestymiskieltoa on vakavasti harkittu, mutta kummassakaan sitä ei lopulta haettu.

- Tilanteen täytyy olla todella vaikea ja kärjistynyt, kun lähestymiskieltoa harkitaan, Holi huomauttaa.

Työ muuttunut vaarallisemmaksi

Lääkäriliitto aikoo vielä tämän vuoden aikana selvittää, ovatko lääkäreihin kohdistuneet uhkailut ja väkivalta lisääntyneet. Santero Kujalan mukaan hoitohenkilökunnan osalta tätä tietoa on jo olemassa, mutta lääkäreiltä asiaa ei ole kysytty.

Kysymys siitä, pitäisikö lääkäreiden työturvallisuutta kohentaa, on noussut pintaan parin viime vuoden aikana sattuneiden raakojen väkivaltatapausten jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2003 elokuussa miespotilas puukotti naislääkärin kuoliaaksi Lappeenrannassa ja kuukautta myöhemmin naislääkäriä puukotettiin hengenvaarallisesti Haminassa. Viimeisimpiin tapauksiin kuuluu Raumalla yksityisellä lääkäriasemalla sattunut välikohtaus, jossa potilas kävi teräaseen kanssa lääkärin kimppuun.

Psykiatrian erikoislääkäri Mikko Naarala sanoo, että hankalat lääkäri-potilas -suhteet ovat poikkeustapauksia ja että 95 prosenttia asioista menee oikein. Naarala tietää, että osalla lääkäreistä on puutteita kyvyissä käsitellä potilasta. Taito kun on osin synnynnäinen. Naaralan mielestä sitäkään tosiasiaa ei kuitenkaan käy kiistäminen, että vastaanotoilla käy todella hankalia potilaita. Naarala toimii virkatyönsä ohella luottolääkärinä hankaluuksia kohdanneille kollegoilleen.

Lähestymiskiellot yleistyneet

Lähestymiskieltoja määrätään vuosi vuodelta yhä enemmän. Ylikomisario Mikko Lampikoski sisäasiainministeriöstä kertoo, että viime vuonna kieltoja tuli voimaan hieman yli 1 700. Määrä on noin 700 enemmän kuin lähestymiskieltolain ensimmäisenä vuonna 1999. Suuri osa määrätyistä lähestymiskielloista liittyy parisuhdeväkivaltaan ja avioerotilanteisiin.

Lampikoski kuitenkin uskoo, että jatkossa hakijoiden joukossa on yhä enemmän myös eri ammattikuntien edustajia. Esimerkiksi sosiaalipuolen työntekijät, opettajat ja lääkärit kohtaavat väkivaltaa työssään ja siksi joutuvat turvautumaan lähestymiskieltoihin.

Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Tavallisen lähestymiskiellon maksimipituus on vuosi, ja tarvittaessa aikaa voidaan jatkaa. Poliisi, syyttäjä tai käräjäoikeus voivat määrätä heti voimaan tulevan väliaikaisen kiellon. Tämän jälkeen asia käsitellään käräjäoikeudessa. Vuoden alusta astui voimaan perheen sisäisiä lähestymiskieltoja koskeva lähestymiskieltolain laajennus.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat