Lähes puolessa ammattikouluista ei psykologipalveluita – ministeri lupaa muutosta

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista 40 prosenttia, lukiolaisista 37 prosenttia ja ammattioppilaitosten oppilaista 31 prosenttia kokee, että koulupsykologin vastaanotolle on vaikea päästä.

Opetusministeri Krista Kiuru, pitäisikö kaikissa kouluissa olla psykologi?

– Jatkossa on. Eli käytännössä, kun tämä eduskunnassa sisällä oleva lakiehdotus toteutuu, niin sen jälkeen on, mutta nyt tarvitaan eduskunnan päätös, Kiuru kertoo.

THL:n tuoreimman, vuosia 2011 - 2012 käsittelevän, selvityksen mukaan ainakin neljännes lukioista toimii ilman koulupsykologia, ja ammattioppilaitosten kohdalla tilanne on vielä heikompi

OAJ vaatii parempaa tiedonkulkua

Ministerin mukaan nykylaki ei velvoita lastensuojeluviranomaisia jakamaan oppilaan tietoja koululle.

– Olen nyt varmistanut vielä sen, että olisiko tässä Oulun tapauksessa tiedonkulun nopeuttamisella voitu jotain tehdä. Paikallinen arvio oli se, että se tieto olisi ollut tärkeä olla käytettävissä, Kiuru sanoo.

Oppilashuoltolakiesitys ehdottaa, että opetuksen kannalta välttämätön tieto voidaan siirtää perusopetuksesta toiselle asteelle salassapitosäännösten estämättä. Mutta opiskeluhuoltoa koskevan tiedon antamiseen uudelle oppilaitokselle vaadittaisiin yhä opiskelijan oma suostumus. OAJ vaatii lakiesitykseen muutosta.

– Toivottavasti tästä otetaan opiksi ja pidetään se kynnys hyvin matalana eikä lainsäädännöllä ainakaan enää lisätä esteitä, penää kehityspäällikkö Niina Lahtinen Opettajien ammattijärjestöstä.

Mutta nyt esteitä siis lisätään?

– Tämä nykyinen esitys, joka eduskunnassa on, niin kyllä lisää niitä. Tämä perustuu aivan liikaa siihen, että yksilöllä pitäisi aina olla päättämisoikeus omien tietojensa osalta – niissäkin tapauksissa, joissa suuren joukon turvallisuus saattaa olla vaarassa, Lahtinen jatkaa.

KRP-psykologi: Paljon puutteita edelleen

Juuri eläkkeelle jäänyt poliisipsykologi on seurannut kehitystä huolissaan.

– Asiantuntijoita on, mutta hoitoon pääsy on se ongelma. Aikoinaan Jokelankin tapauksessa tämä tekijä odotti puoli vuotta psykologin puheille pääsyä, kertoo Keskusrikospoliisin palveluksessa työskennellyt Lasse Nurmi.

Nurmi muistuttaa, että ääritekoja tekevien nuorten joukossa mielenterveysongelmat ovat usein taustalla.

– Ainakin neljäsosa uhkauksista on mielenterveysongelmien motivoimia uhkauksia, sanoo Nurmi.

Poliisipsykologin mukaan kouluturvallisuuteen on viime vuosina kiinnitetty hyvällä tavalla paljon huomiota. Parannettavaa löytyy yhä.

– Jokela-raportti toi aikoinaan esille, että verkostoitumista ja yhteistyötä pitäisi lisätä sekä ilmoittaa vaaran aiheuttajasta tai sellaisesta, jolla voisi olla väkivaltaan liittyviä ongelmia. Siinä kyllä näen paljon puutteita edelleen. Siinä pitäisi tätä tiedonvälitystä lisätä aivan ehdottomasti.

"Me aikuiset jätetään nuoret yksin"

– Aikuiset kuvittelevat ihan liikaa, että 16-vuotiaat nuoret pystyvät itsenäisesti suunnittelemaan ammattiuraa ja opintojaan sekä itsenäisesti opiskelemaan. Meiltä on hurjasti leikattu lähiopetuksen määrää. Opinto-ohjausta on aivan liian vähän. Me aikuiset jätämme nuoret yksin, OAJ:n Lahtinen sanoo.

Lahtinen muistuttaa, että toisella asteella, eritoten ammatillisella sektorilla, opetustunteja on leikattu useilla tunneilla viikoissa.

– Jos aiemmin oppilas sai noin 30 tuntia viikossa, niin tällä hetkellä se voi olla 26 tai 24 tuntia.