Lähes kaikki suuret kaupungit rikkovat lastensuojelulakia

Lastensuojeluilmoitusten kohdalla lakisääteisen seitsemän päivän sisään ne käsitellään vain Oulussa, Espoossa ja Turussa. Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella takalaudat rikkoutuvat. Joitain ilmoituksia käsitellään yli kuukausi.

Jos ilmoituksen perusteella tarvetta ilmenee, sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta kolmen kuukauden sisään asian vireille tulosta eli lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Selvitysten osalta vain Oulu ja Jyväskylä noudattavat lakia.

Räikeimmin lakia rikkoo Vantaa, jolla miltei 70 prosenttia selvityksistä painuu yli lakisääteisen takalaudan. Turussa puolet selvityksistä paukkuu lain väärälle puolelle. Helsingissä prosentit lähentelevät kolmeakymmentä - Espoossa ja Tampereella miltei viidennes selvityksistä rikkoo lakia.

Moni sosiaalityöntekijä tekee kahden ihmisen hommat

Aluehallintovirasto kertoo hätkähdyttävän tiedon sosiaalityöntekijän asemasta. Moni sosiaalityöntekijä tekee vähintään kahden ihmisen hommat.

– Kun suositeltava määrä asiakasperheitä lastensuojelussa olisi noin 30 per sosiaalityöntekijä, niin tällä hetkellä 50 perhettä on aika yleinen luku tai jopa 70 perhettä, kertoo Marja-Leena Stenroos Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Eli sosiaalityöntekijä tekee kahden ihmisen hommat?

– Näin varmasti on, jopa kolmen, Stenroos jatkaa.

Reilu puolet sosiaalityöntekijöistä päteviä

Aluehallintoviraston uusi raportti kertoo pulan pätevistä työntekijöistä olevan lastensuojelussa huutava. Pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on jopa laskenut niin, että vain 58 prosenttia lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on päteviä.

– Se vaihtelee hirveästi kunnittain. Joissain pienissä kunnissa kaikki voivat olla päteviä, mutta sitten on isompia kuntia, joissa saattaa olla vain muutama pätevä sosiaalityöntekijä, ylitarkastaja Stenroos kertoo tuoreita tuloksiaan.

Stenroosin mukaan ongelma on palkkauksen lisäksi aloituspaikkojen riittämätön määrä. Helsingissä, jossa miltei kolmannes selvityksistä ylittää kolmen kuukauden raja-arvon, ongelma näkyy vilkkaana vaihtuvuutena.

– Meillä vaihtuu aika paljon työntekijät. Meillä on myöskin sitten uusia työntekijöitä. Ja se mahdollisuus nopeasti tarttua asioihin ja se asiantuntemus ei välttämällä kaikilla sitten ole hyvää. Meillä on iso joukko asioita, mitä ei pystytä tekemään. Mutta tilanne on ollut vielä heikompi aikaisemmin. Että ollaan me menty eteenpäin, sanoo perhekeskustoiminnan päällikkö Sisko Lounatvuori.

Lastensuojeluilmoitukset kasvavat vauhdilla

Kuormittavuutta lisää lastensuojeluilmoitusten raju kasvu. Niitä tehtiin viime vuonna yli 88 000 kappaletta. Määrä kasvaa tänäkin vuonna. Suurissa kaupungeissa se näkyy erityisesti Tampereella ja Vantaalla.

Aluehallintoviraston ylitarkastaja vaatii tiukempia toimia ministeriöltä.

– Jos valtiovalta siirtyisi edes määräaikaisesti takaisin ns. korvamerkittyihin rahoihin, se saattais kyllä auttaa, Stenroos ehdottaa.

– Meillä on jo 80 000 lasta sosiaalihuollon asiakkaana. Jonkinlaista korvamerkintää tulevaisuudessa olisi syytä harkita, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson sanoo.

Ministeri vetoaa kuntapäättäjiin, että parhaillaan menoillaan olevissa budjettineuvotteluissa lastensuojelua muistettaisiin aikaisempia vuosia terhakammin.

Katso Joonas Lepistön juttu (Kymmenen uutiset 6.11.2011)