Läänit varautuvat ratkomaan hoitajien työmääräyksiä viikonloppuna

Sairaanhoitopiirit, kunnat tai kuntayhtymät tekevät lääninhallitukselle esityksen tarvittavista hoitajista. Siinä on oltava myös perustelut ja sijoituspaikka. Lääninhallitusten virkamiehet ja haastemiehet ovat varautuneet toimittamaan esittelyiden pohjalta tehdyt päätökset hoitajille.

Hoitajien määrääminen töihin työtaistelun aikana aiheuttaa kovia paineita lääninhallituksissa. Vaikka lakia on tehty kiireellä ja suuressa myllytyksessä, lakiesitystä valmistellut hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että todelliset haasteet ja vaikein vaihe ovat edessä vasta, kun lakia aletaan soveltaa.

- Kiire on. Päätökset pitäisi saada aikaan ennen tiistaita, hän sanoi.

Vaikka sairaaloissa on tehty valmisteluja jo ennen lain hyväksymistä, lääninhallitukset voivat tehdä päätöksiä vasta, kun presidentti on vahvistanut lain. Sen odotetaan tapahtuvan huomenna aamupäivällä. Lain läpimeno on varmaa hallituspuolueiden äänin.

Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että sairaanhoitopiirit, kunnat tai kuntayhtymät tekevät lääninhallitukselle esityksen tarvittavista hoitajista. Siinä on oltava myös perustelut ja sijoituspaikka.

Lääninlääkäri Antero Heloma Etelä-Suomen lääninhallituksesta kertoi, että alueella suunnitelma on, että sairaala antaa samalla hoitajalle tiedon. Siihen on saatava hoitajan allekirjoitus. Jos hoitaja kieltäytyy, mutta on tavoitettu, tiedoksiannon tuoja merkitsee määräysesityksen menneen perille.

Tämän jälkeen hoitajalle on varattava vuorokausi aikaa tulla kuulluksi. Lääninhallitusten on annettava myös Tehyn paikalliselle ammattiosastolle mahdollisuus esittää lausuntonsa.

- Jos määräysesityksen saanut ei kiistä sitä 24 tunnin aikana, katsomme hänen hyväksyvän sen. Ellei hän hyväksy, siitä on ilmoitettava 24 tunnin kuluessa. Mukana on oltava perusteet, Heloma selvitti.

Hänen mukaansa tapauskohtaisesti ratkaistaan, miten toimitaan, jos hoitaja kieltäytyy potilasturvatyöstä. Perustelu työstä kieltäytymiseksi voidaan hyväksyä tai määrätä töihin kieltäytymisestä huolimatta.

- Lääninhallituksen on ratkaistava, kuullaanko hoitajaa vielä kieltäytymisen jälkeen, Heloma selvitti.

Uhkasakko 1-2 kuukauden palkka

Lääninhallitukset päättävät myös mahdollisesta uhkasakosta, mutta niitä yritetään ilmeisesti välttää viimeiseen asti. Ne ovat päätymässä siihen, että uhkasakko on 1-2 kuukauden palkka.

Uhkasakosta on oma lakinsa. Sen suuruutta päätettäessä on otettava huomioon, miten merkittävästä asiasta on kyse. Myös saajan maksukyky vaikuttaa sakkoon.

Kun lääninhallitus on saanut päätettyä työmääräyksestä, päätös on toimitettava saajalle. Heloman mukaan Etelä-Suomen alueella lähdetään siitä, että sairaalat antavat määräyksen hoitajille. Muissa lääninhallituksissa käytäntö voi olla toinen.

- Meillä ei ole mahdollisuuksia lähteä viemään tietoa päätöksistä kotiovelle. Ensisijaisesti työhön määrätään heitä, jotka ovat töissä viikonloppuna. Sairaalat osoittavat heille tarkemmat työvuorot, Heloma selvitti.

Etelä-Suomen läänissä päätöksen tekevät siihen määrätyt kolme juristia.

Ketään ei voi pakottaa odottamaan päätöstä

Järvisen mukaan yksi haaste on lääninhallituksen tekemän päätöksen toimittaminen työhön määrätylle.

- Suomessa ketään ei voida velvoittaa olemaan jossakin tietyssä paikassa (odottamassa viranomaisen päätöstä), hän sanoi.

Järvisen mukaan lääninhallitusten virkamiehet ja haastemiehet ovat varautuneet toimittamaan päätöksiä, jos niitä ei muuten saada perille.

Lääninhallituksen ratkaisusta voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valituksella ei voi pitkittää määräyksen noudattamista.

- Laki on sellainen, että valituksesta huolimatta päätöstä on noudatettava, Järvinen sanoi.

Työmääräys voidaan antaa viikoksi kerrallaan, mutta se voidaan uudistaa heti perään. Töihin määrättävät saavat korotettua palkkaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat