Lääkkeiden haittavaikutuksista kerrotaan aikaisempaa enemmän

Lääkkeiden haittavaikutuksista pyritään kertomaan potilaille aiempaa avoimemmin. Aiemmin esimerkiksi psyykenlääkkeiden ylimääräisistä vaikutuksista puhuttiin varoen, jotta herkät potilaat eivät pelkäisi käyttää lääkkeitään. Nykykäsityksen mukaan mahdollisista haitoista varoittaminen päinvastoin tukee lääkkeiden käyttöä. Potilas tietää, mihin varautua.

-Yllättävät haittavaikutukset pelästyttävät helpommin, sanoo Lääkeoppaan päätoimittaja, dosentti Timo Klaukka.

Lääkevalistuksen hyödyistä kertoo esimerkiksi tuore amerikkalainen tutkimus, jonka mukaan masennuslääkkeitä käyttävät potilaat keskeyttivät lääkkeiden käytön harvemmin, jos heitä oli varoitettu niiden vaikutuksista.

Suomen suosituimpiin tietokirjoihin kuuluvasta Lääkeoppaasta julkaistiin tänään uudistettu kymmenes painos. Iso osa oppaasta on omistettu juuri eri lääkkeiden mahdollisille haittavaikutuksille. Opasta julkaisevat Lääketietokeskus ja kustannusosakeyhtiö Otava. Kirja on lääkärien käyttämän Pharmaca Fennica -kirjan kansanpainos.

Oireet vaivaavat yleensä alussa


Periaatteessa kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Myös ilman reseptiä saatavien lääkkeiden vaikutuksista kannattaa siis kysellä.

Yhdysvalloissa joka kymmenes uusi lääke on 25:n viime vuoden kuluessa aiheuttanut niin pahoja oireita, että se on joko vedetty pois markkinoilta tai pakkaukseen on lisätty varoitus vaikeista haittavaikutuksista.

Toisaalta lääkehoito keskeytyy ani harvoin eli vain muutamassa prosentissa tapauksia siksi, ettei potilas siedä lääkettä. Useimmiten lääkkeestä on kiusaa lähinnä hoidon alkuvaiheessa. Yleisimpiä ovat vatsaoireet kuten pahoinvointi, ripuli ja kivut. Myös väsymys tai suun kuivuminen voi vaivata.

Nitrolääkitystä aloittavista ainakin kolmasosa saa päänsärkyä, joka yleensä lievittyy tai lakkaa hoidon jatkuessa. Vakavia, harvinaisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi veritulpat ja verisolujen muodostumiseen, maksan toimintaan tai sydämen rytmiin liittyvät muutokset. Niiden ilmaantuessa hoito on keskeytettävä.

Joskus harvoin esimerkiksi lääkkeiden aiheuttamat yliherkkyysreaktiot voivat johtaa jopa kuolemaan. Yleisiä haittavaikutusten aiheuttajia ovat esimerkiksi syöpä- ja reumalääkkeet.

-Silti potilaat käyttävät niitä, koska pelissä on niin paljon, Klaukka toteaa. Suomessa lääkärit ilmoittavat lääkehaitoista 600-700 kertaa vuodessa. Klaukka arvioi, että tämä on vain "jäävuoren huippu", mutta riittää paljastamaan riskitapaukset. Erityisen tarkasti seurataan uusien lääkkeiden vaikutuksia.

Haittavaikuksista aina hyvä kertoa


Lääkkeillä on myös sivuvaikutuksia, joista ei aiheudu varsinaista haittaa. Joskus haitta riippuu siitä, miten lääkettä käytetään. Esimerkiksi väsyttävä antihistamiini voi iltasella otettuna auttaa unensaantia.

Lääkelaitos suosii joka tapauksessa termiä haittavaikutus. Joskus vaikutuksista varoittelu saattaa tuntua hieman kornilta. Jopa ikääntyneille tarkoitetuista lääkkeistä voi löytyä maininta, ettei niitä tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana.

Klaukka kertoo sentään luopuneensa kyseisestä varoituksesta miesten eturauhasvaivoihin käytettävien lääkkeiden kohdalla. Varoittelu ei kuitenkaan aina ole niin turhaa kuin miltä se näyttää, sillä samalle lääkkeelle saattaa löytyä uusia käyttötarkoituksia ja uusia käyttäjiä.

Osa haitta- tai sivuvaikutuksista on luonteeltaan "pittoreskeja". Eräskin silmälääke tuuhentaa silmäripsiä ja tekee silmät ruskeammiksi. Tämä on toki kiusallista, jos lääkkeellä hoidetaan vain toista silmää. Muut kosmeettiset haitat voivat kysyä vielä enemmän huumorintajua.

-Meillä on myynnissä lääke, josta potilaan iho tulee vihreäksi, Klaukka huomauttaa. Hän kertoo myös entisestä työtoveristaan, jonka partaan ilmaantui lääkehoidon aikana paljaita laikkuja. Yhteys selvisi amerikkalaisista lähteistä, sillä siellä haittavaikutuksista varoitetaan tarkkaan.

Klaukan mukaan Suomessa lääketehtaiden tuotepäälliköt suhtautuvat sen sijaan varauksella haittojen esittelyyn esimerkiksi Lääkeoppaassa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat