Lääkkeet halpenevat, kustannukset kasvavat

Lääkekustannukset ovat kasvaneet kuluneella vuosikymmenellä muita terveydenhuollon kuluja nopeammin.

Lääketeollisuus ennustaa näin jatkuvan tulevaisuudessakin. Lääkkeiden tukkuhinnat ovat kuitenkin nousseet vain 0,1 prosenttia. Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan Tarmo Lehtosen mielestä nyt on selvitettävä, mitä kustannusten nousun takana on. Kuinka paljon terveydenhuollon muita kuluja säästetään lääkkeiden avulla ja kuinka moni aiemmin hoitamatta jäänyt potilas saa nyt hoitoa. Kun tällaisia tutkimuksia ei ole ministeriössä tehty, on teollisuus tilannut sellaisen terveystaloustutkijoilta. Tuloksia siitä pitäisi saada jo alkusyksyn aikana.
Lehtosen mukaan suuri osa kustannusten noususta kertyy lääkkeistä, jotka on kehitetty sairauksiin, joihin aiemmin ei ollut lääkehoitoa ollenkaan. Näitä ovat mm. migreenilääkkeet, alzheimer-lääkkeet, osteoporoosilääkkeet, beeta-interferonit ja kolesterolia alentavat statiinit sekä lyhytvaikutteiset nukutuslääkkeet.

Näistä statiinit vähentävät mm. ohitusleikkauksia, osteoporoosilääkkeet sairaalassa makaamista lonkkamurtumien vuoksi ja alzheimer-lääkkeet laitoshoitoa. Myös lyhytvaikutteiset nukutuslääkkeet lyhentävät sairaalahoitoa.

Kilpailu pudottaa hintoja varmemmin

Lääkeyritykset eivät hyväksy viranomaisten tekemiä hintaleikkauksia, vaan kokevat joutuneensa viranomaisten mielivallan kohteeksi. Suurin osa leikkauksista on osunut jo ennestäänkin edullisiin peruslääkkeisiin. Lääketeollisuudelle koituu niistä 146 miljoonan markan tulojen menetykset, valittaa Lehtonen.

Lehtosen mukaan Suomeen on syntynyt eurooppalainen viitehintajärjestelmä. Jos jostain Euroopan kolkasta löytyy halvempi lääke, hinta vedetään sille tasolle. Teollisuus luottaa siihen, että hinnat putoaisivat kiristyneen kilpailun ansiosta luonnostaankin. Näin on jo käynyt monille verenpaine- ja sydänlääkkeille, depressiolääkkeille ja antibiooteille, joiden tukkuhinnat ovat pudonneet 2-7 prosenttia.

Monien lääkkeiden hinnat ovat jo nyt alle hintalautakunnan hyväksymän tukkuhinnan. Euroopan lääkehintahaitari on jo hurjasti supistunut ja kymmenen vuoden kuluttua eroja tuskin enää on, ennustaa Lehtonen.

Tiukka linja voi nostaa hintatasoa

Nelisenkymmentä lääkettä on jo vedetty pois kokonaan korvausten piiristä mieluummin kuin lähdetty pudottamaan hintoja. Näissä on ollut Lehtosen mukaan yleensä kyse kohtuuhintaisista lääkkeistä. Jos lääke maksaa 60 markkaa ja omavastuu on 50 markkaa, ei 50 prosentin korvaus potilaan maksettavaksi jäävästä kympistä ole kovin merkittävä potilaallekaan, uskoo Lehtonen. Lehtonen veikkaa, että nykyinen tiukka linja koituu vielä ongelmaksi. Jos vanhan, halvan lääkkeen hintaa ei saa korottaa, vedetään se pois markkinoilta ja tilalle tulee uusi kalliimpi lääke. Näin on käynyt mm. Hollannissa.

Ilmoitusmenettely hakumenettelyn sijaan

Lääketeollisuuden mielestä hintojen pitäisi määräytyä hakumenettelyn sijaan ilmoitusmenettelyllä, jossa kuitenkin viimeinen sana annettaisiin viranomaiselle. Vaikka lääkkeiden tukkuhinnat halpenisivat, maksavat kuluttajat lääkkeistään usein aiempaa enemmän. Meillä tukkuhinnat ovat Euroopan keskitasoa, veroluonteiset maksut huipputasoa, mutta korvaustaso matala, sanoo Lehtonen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat