Lääkärit: Rokottaminen epätasa-arvoista

Sairaanhoitopiirit eivät osaa tarjota ennaltaehkäiseviä rokotteita potilailleen.

Tätä mieltä ovat sekä Lääkäriliitto, että rokotuseksperttinä profiloitunut Lapin keskussairaalan infektioyksikön ylilääkäri Markku Broas.

- Rokotuksia ei osata käyttää aikuisten infektiotautien ennaltaehkäisyssä. Tämä koskee koko valtakuntaa sairaanhoitopiiristä riippumatta. Tietämättömyyttä ennaltaehkäisevistä rokotteista esiintyy yhtä lailla myös yksityisessä sairaanhoidossa.

Lääkäreiden mielestä etenkin keuhkokuumetta ehkäisevää pneumokokkirokotetta tulisi käyttää nykyistä kattavammin koko maassa.

Puutiaisaivokuumetta vastaan rokottaminen riskialueilla on sekin varsin vaihtelevaa. Puutteita löytyy myös papilloomavirusrokotusten käytössä. Papilloomavirusta vastaan rokotetaan yleensä nuorempia henkilöitä.

Tämän lisäksi niin sanotun flunssapiikin käyttöä pitäisi lisätä nykyisestä.

- Perusterveet henkilöt tulisi rokottaa kausi-influenssarokotteella. Iäkkäämmille tai sairauksille alttiille henkilöille tulisi antaa keuhkokuumetta ehkäisevä pneumokokkirokote.

Usein rokotesuositus kuitenkin unohdetaan antaa, Broas toteaa.

Lääkärit odottavat myös, että vyöruusua ehkäisevä rokotus saadaan lähitulevaisuudessa käyttöön.

Lääkäriliitto: Rokotuspoliittinen selvitys tarpeen

Lääkäriliiton mielestä nykyinen, vaihteleva ennaltaehkäisevä rokottaminen asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

- Nykytilanne ei ole tasa-arvoinen. Työterveyshuollon asiakkaat tai varakkaammat voivat saada ennaltaehkäiseviä rokotteita, kun taas osa jää varallisuus- tai muista syistä ulkopuolelle, yhteiskuntasuhdejohtaja Hannu Halila Lääkäriliitosta sanoo.

Yksi syy on lainsäädäntö. Sairausvakuutuslain mukaan lääkityksen Kela-korvattavuus määräytyy ennen muuta sillä perusteella, että lääkkeellä hoidetaan sairauksia eikä ehkäistä niitä.

Lääkäriliiton mielestä ennaltaehkäisevien rokotteiden osalta sairausvakuutuslakia sovelletaankin ristiriitaisesti.

Osa rokotuksista jää sairausvakuutuslakiin vedoten antamatta, mutta samanaikaisesti muita ennaltaehkäiseviä lääkkeitä sisällytetään korvattavuuden piiriin.

- Vedotaan siihen, että sairausvakuutuksesta ei voi korvata muuta kuin sairauden hoitoa.

Kuitenkin yleisesti määrätyt ja käytetyt, Kela-korvattavat kolesterolilääkkeet ovat merkittävissä määrin (sydäntauteja) ennaltaehkäisevää lääkitystä.

Näin ollen Lääkäriliitto katsoo, että sairausvakuutuslaki ei riitä perusteeksi ennaltaehkäisevien rokotteiden käyttämättä jättämiselle.

- Katsomme että pneumokokki-, puutiaisaivokuume, papilloomavirus- sekä tuleva vyöruusurokote tulee ottaa lääkekorvauksen piiriin.

Osa pienistä lapsista on rokotettu pneumokokki-rokotteella ilmaiseksi.

Lääkäriliitto haluaa, että Suomessa tehdään kokonaisvaltainen rokotuspoliittinen selvitys, jossa rokotustarpeet selvitetään ja sairaanhoitopiirien ohjaustoimintaa rokoteasioissa selkeytetään.

Pelkkä rokotusohjelman noudattaminen ei siis lääkäreiden mielestä riitä suojaamaan suomalaisia taudeilta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen lääkäreiden toiveista, mutta vasta-argumentiksi rokotusten systemaattiselle laajentamiselle ministeriö on esittänyt juuri nykyistä lainsäädäntöä, joka ei mahdollista ennaltaehkäisevän rokottamisen Kela-korvaamista.

Ministeriö on vedonnut myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) laatimaan rokoteohjelmaan ja sen linjauksiin.

Poliittista painetta rokotusten laajentamiselle nykyisestä ilmeni toissa vuonna, kun yli sata kansanedustajaa allekirjoitti asiaa puoltaneen lakiesityksen. Lääkärit odottavatkin uudistushalukkuutta seuraavalta hallitukselta.

Lue myös:

    Uusimmat