Lääkärit kertovat murrosiän jarrutushoidosta: Näin se tapahtuu

Murrosiän varhainen alkaminen on melko yleistä tytöillä ja hyvin harvinaista pojilla, kertoo Husin lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Miettinen. Murrosiän alkamisaika on vahvasti perinnöllinen, eli varhain kehittyneiden vanhempien lapset ovat usein kehityksessä ajoissa.

Pojilla ennenaikaisesti alkavan murrosiän taustalta löytyy usein jokin elimellinen syy, kuten mieshormonia tuottava kasvain. Tytöillä elimelliset syyt ovat harvinaisia, ja on yleistä, että varhaiselle kehitykselle ei löydy mitään selkeää syytä.

Tyttöjen murrosikä alkaa tavallisesti 8–13 ja poikien 9–13,5 vuoden iässä. Tätä varhaisempi murrosiän alkaminen on tarpeen tutkia. Tytöillä murrosiän ensimmäinen merkki on rintojen ja pojilla kivesten kasvu.

– Kokemukseni mukaan monet vanhemmat ja joskus jopa lääkärit luulevat, että murrosikä alkaa siitä, kun tulee karvoitusta, hiki alkaa haista ja hiukset rasvoittua, mutta nämä eivät vielä kerro murrosiän alkamisesta vaan enemmänkin lisämunuaisen kypsymisestä.

Miettisen mukaan murrosiän keskimääräinen alkamisaika on aikaistunut vuosikymmenien saatossa hiljalleen, mutta murrosiän kokonaispituus ei ole juurikaan lyhentynyt. Esimerkiksi kuukautisten alkaminen, joka ajoittuu tyttöjen murrosiän loppuvaiheeseen, on pysynyt pitkään noin 12,5–13 ikävuodessa.

Varsinkin tyttöjen murrosiän alkamisajan varhaistumista saattaa osittain selittää ylipainon yleistyminen, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Keskinen.

– Arvellaan, että muun muassa rasvakudoksessa muodostuvalla estrogeenilla ja leptiinillä voi olla osuutensa siihen, miksi ylipainoisille tytöille voi ilmaantua murrosiän merkkejä hieman aikaisemmin kuin hoikemmille ikätovereille, Keskinen sanoo.

Murrosiän jarruttamista lääkkeillä

Murrosiän ennenaikaiseen alkamiseen on joissakin tutkimuksissa liitetty haitallisia terveysvaikutuksia, kuten korkeampaa riskiä tiettyihin syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen, mutta Miettisen mukaan tällaisista asioista ei kannata liikaa huolestua.

– Mitä aikaisemmin murrosikä alkaa, sitä todennäköisemmin taustalta voi löytyä elimellinen syy, joka saadaan hoidettua.

Ennenaikaiseen murrosiän alkamiseen on Miettisen mukaan yhdistetty myös lyhyempi pituus aikuisiällä – ja varsinkin tytöillä, sillä murrosiän lopputapahtuman eli kuukautisten alkamisen jälkeen pituutta tulee enää keskimäärin 3–11 senttiä.

Pituutta ja luuston kypsymistä saadaan seurattua terveydenhuollossa, ja jos vaikuttaa siltä, että pituus jäisi selvästi odotettua lyhyemmäksi, murrosikää voidaan jarruttaa lääkkeillä.

Miettisen ja Keskisen mukaan murrosikää jarruttavien lääkkeiden käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuosina.

– Jarrutushoitojen on tutkimuksissa todettu olevan turvallisia lapsille, eikä niitä yleensä käytetä kovin pitkään, eli tytöillä hoito lopetetaan yleensä 10–11 ja pojilla 11–12 vuoden iässä. Tavoitteena on, että hoidon lopettamisen jälkeen murrosikä lähtee etenemään suunnilleen samaan aikaan ikätovereiden kanssa, Keskinen kuvailee.

Murrosikää jarruttavat hoidot ovat pistoshoitoja, joita voidaan pistää joko kuukausittain tai kolmen tai kuuden kuukauden välein esimerkiksi kouluterveyshuollossa. Keskisen mukaan hoidolla ei pystytä täysin poistamaan jo ilmaantuneita murrosiän merkkejä, mutta sillä saadaan hidastettua uusien merkkien ilmaantumista.