Lääkärinlausunto: Koulupuukottaja ei osannut käsitellä arvostelua

Poliisin mukaan kimmokkeen teolle antoi koulukiusaaminen. Syyttäjä Heli Leinosen mukaan koulukiusaaminen taas ei ole ollut teon todellinen motiivi.

Oikeudessa kertomukset koulukiusaamisesta vaihtelevat niin ikään.

Tuomittu itse kertoo olleensa koulukiusattu ala-asteiästä lähtien. Hänen ulkonäköään ja mielipiteitään on pilkattu. Hänen mukaansa myös puukotuksen uhri on ollut yksi kiusaajista - joskaan ei pahin.

Tuomittu kertoo tuohtuneensa puukotuspäivänä tilanteesta, jossa luokassa istunut poika toivotti hänelle hyvää ystävänpäivää sen jälkeen, kun hän oli saapunut tapojensa mukaan myöhässä oppitunnille.

Tuomittu ei osannut kertoa, miksi hänen hermonsa olivat menneet tässä tilanteessa.

Tuomittu kertoi myös katuvansa tekoaan.

Osa oikeudessa kuulluista todistajista vahvistaa tuomitun näkemyksen siitä, että poikaa oli koulukiusattu. Osa todistajista taas totesi, että yläasteella suoranaista kiusaamista ei ollut kohdistunut vastaajaan.

"Irrationaali reaktio luokkakaverin kommenttiin"

Vastaajan terveydentilaa koskevan lääkärinlausunnon mukaan tuomitun ongelmana on psyykkinen kapea-alaisuus. Se merkitsee paine- ja ristiriitatilanteissa muun muassa ratkaisukeinojen niukkuutta.

Oikeuden mukaan puukotuksessa on ollut kysymys irrationaalisesta reaktiosta uhrin puukottajalle heittämästä, oikeudessa varsin maltillisena pidetystä, ivallisesta lausumasta "hyvää ystävänpäivää, annan välitunnilla pusun".

Muu muassa edellä mainittujen tietojen valossa oikeus katsoo, että varmana ei voida pitää sitä, että vastaajan tarkoitus olisi ollut riistää luokkatoverinsa henki tai että hän olisi nimenomaisesti tavoitellut luokkatoverin kuolemaa.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 16-vuotiaan kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä.