Lääkärilakosta vähän kanteluita

Kanteluiden vähäinen määrä ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta lakonaikaisesta potilasturvallisuudesta ja -tyytyväisyydestä, arvelee ylilääkäri Terhi Hermanson sosiaali- ja terveysministeriöstä. Monet potilaat ja omaiset ovat esittäneet huolensa potilasasiamiehille. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen on tullut lakon aikana yksi kantelu ja Etelä-Suomen lääninhallitukseen yksi. Lisäksi Oulun yliopistollisen sairaalan johto on saanut käsiteltäväkseen kaksi muistutusta.

Sekä ylilääkäri Hermanson että oikeuslääkäri Ursula Vala TEO:sta arvelevat, että kanteluita voi tulla vielä paljon lakon jälkeenkin. Omaiset reagoivat vakavissa tapauksissa yleensä viiveellä, sillä surutyö vie ensin oman aikansa. Myös potilasasiamiehelle jätetyt selvitykset voivat johtaa kanteluun myöhemmin. Hoitajalakon aikana vuonna 1995 TEO:n selvitettäväksi tuli kymmenkunta kantelua, joissa epäiltiin potilaan kuoleman aiheutuneen hoidon viivästymisestä. Silloin vastuuseen joutuivat kuitenkin lääkärit, eivätkä lakossa olleet hoitajat.

Todellinen tilanne selvitettävä jälkikäteen

Hermanson katsoo, että nyt esiintyy potilastyytymättömyyttä ja kiireellisen hoidon todellista toteutumista on selvitettävä jälkikäteen. Esimerkiksi jossain lakkosairaalassa voitaisiin selvittää hoitojonot, kaikki yhteydenotot potilasasiamieheen sekä se, miten todellisuudessa on toimittu. Hermanson epäilee, että vaikka lakon aikana sairaalat raportoivatkin säännöllisesti lakon vaikutuksista ministeriöön, eivät kaikki epäkohdat ole tulleet esiin.

Kiireisiäkin potilaita on voinut jäädä hoitamatta. Sairaaloissa lakon aikana työssä olleet olivat lakon vuoksi tiukoilla. Ensisijaisesti oli hoidettava potilaat, eikä siinä tiimellyksessä välttämättä selvitetty, kuinka kiireinen potilas oli ja onko kaikesta raportoitu lääninhallitukseen, arvelee Hermanson.

Jonottaminen rasittanut erityisesti vanhuksia

Lakkosairaaloissa jäi ministeriön parin viikon takaisen selvityksen mukaan paljon toimia tekemättä. Ohitusleikkauksia tehtiin noin kaksi kolmasosaa normaalimäärästä, kaihileikkauksia noin puolet ja tekonivelleikkauksia, korvaputkenasennuksia ja kitarisaleikkauksia runsas puolet.

Ongelmallisimpia ovat Hermansonin mukaan olleet ohitusleikkaukset, jotka ovat lakon aikana tulleet kiireellisiksi, koska varjoainekuvaukset ovat alkaneet vanhentua. Aika monella potilaalla ylittyi kolmen kuukauden raja. Muut viivästyneet leikkaukset eivät pääsääntöisesti olleet kiireellisiä, mutta tarpeellisia. Erityisesti tekonivelleikkaukseen tai kaihileikkaukseen odottavilla vanhuksilla elämä voi olla äärettömän hankalaa, kun leikkaus viivästyy, sanoo Hermanson.

Tekonivelleikkaus on saattanut muuttua joissain tapauksissa kiireelliseksikin ja sen vuoksi potilaita onkin kehotettu ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen tai sairaalaan, jos tilanne vaikeutuu.

(STT)