Lääkärilakossa on annettu sovintoesitys

Jo liki viisi kuukautta jatkuneen lääkärilakon odotetaan vihdoin loppuvan, kun kiistaa selvittänyt sovittelulautakunta on päässyt aamupäivällä yksituumaisuuteen sovintoesityksestä. Akavalaisen Lääkäriliiton ja työnantajaa edustavan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on annettava vastauksensa esitykseen huomenna kello 16, jolloin lakon kohtalo lopullisesti selviää.

Sovittelulautakuntaa johtanut valtakunnansovittelija Juhani Salonius uskoo sovintoesityksen todella myös tietävän lakon päättymistä, sillä esitystä olivat sorvaamassa kiistan molempien osapuolten nokkamiehet.

Salonius on tänään iltapäivällä selvittänyt tilannetta myös hallitukselle. Pääministeri Paavo Lipponenkin (sd.) kertoi tapaamisen jälkeen toimittajille suhtautuvansa luottavaisesti siihen, että lakko päättyy.

Sovintoesitys on lautakunnan perusajatuksen mukaisesti yksimielinen. Sekä Lääkäriliiton että KT:n edustajat lautakunnassa allekirjoittivat esityksen. Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontuu käsittelemään esitystä perjantaina kello 10 ja työnantajapuolen valtuuskunta kello 13.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve oli haluton tuoreeltaan arvioimaan, meneekö esitys valtuuskunnan äänestykseen tai miten selvää lakon päättyminen nyt on.

-Lakossa on kärvistelty viisi kuukautta, niin kyllä tässä yksi päivä jaksetaan odottaa lopullista totuutta.

Korotus alle aikaisemman vaatimuksen

Sovintoesityksen sisältö on julkinen vasta kun sovittelija on saanut siihen molempien osapuolten vastaukset. Kaavailtu kaksivuotinen sopimus on joka tapauksessa kustannusvaikutukseltaan yli kymmenen prosentin, mutta alle Lääkäriliiton viime viikolla "kipukynnyksenään" pitämän 11,1 prosentin.

Vaikka kyse on varsin puhtaasta palkkaratkaisusta, sovintoesityksessä on Lipposen mukaan myös joitakin itse lääkäreiden työhön liittyviä osasia, joilla valtiovalta tuki ratkaisun löytymistä. Lipposen toiveena oli, että ratkaisua kuitenkin pidettäisiin erikoistapauksena, josta ei koidu estettä keskustella jatkossakin laajoista tuloratkaisuista. Hän muistutti, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia nostetaan sekä ensi että seuraavana vuonna. Ratkaisevaa on, mihin lisävarat valuvat.

-Jos nämä varat menevät suuriin palkankorotuksiin, niin se pienentää mahdollisuutta palkata lisää väkeä, Lipponen painotti.

"Pakkokeinot eivät tarpeellisia"

Lipponen ei pidä edelleenkään tarpeellisena, että Suomessa voitaisiin lopettaa lakkoja pakkokeinoin. Sekä pakkosovintoa koskevan lain säätäminen että soveltaminen olisi hyvin poikkeuksellista ja ongelmallista.

Pääministeri huomautti mm. kansainvälisen työjärjestön ILOn nuhdelleen Norjaa, jossa ainoana Euroopan maana on käytössä tämänkaltainen menettely.

Salonius kiitti pääministerin puuttumisen lakkotilanteeseen ja toisaalta lautakunnan määräajan rajaamisen keskiviikkoon auttaneen sovun löytymisessä.

-Se oli hyvin tärkeä tuki tälle asialle, koska tämän työtaistelun suuri ongelma on se, että on ollut vaikea löytää sellaisia selkeitä portaita, painetekijöitä ja takarajoja, jotka muodostaisivat luontevan painetilanteen, jossa ratkaisut syntyvät, Salonius kertoo.

Heinä-elokuun vaihteessa työnsä aloittaneella lautakunnalla oli yhteensä 12 istuntoa. Viimeinen liki yhtämittainen rutistus kesti keskiviikkoaamusta torstain aamupäivään.

Kunnallisten terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden lakko alkoi 12. maaliskuuta. Lakko oli tämän viikon maanantaihin asti kolme viikkoa keskeytyksissä odottamassa lautakunnan työn tulosta.

Lääkäriliitto jätti maanantaina uuden lakkovaroituksen. Jos sopu vastoin odotuksia ja toiveita kaatuisi, lakko uhkaisi lähiviikkoina laajeta.

(MTV3-STT)

Lääkäriliiton lakkosivut