Lääkäriasemat ketjuuntuvat vauhdilla

Uusin siirto alan keskittymisessä nähtiin, kun Terveystalo äskettäin hankki omistukseensa Helsingin Lauttasaaressa toimivan sairaala Laserin ja Hammaslaserin. Yhteensä Terveystalo on tänä vuonna tehnyt jo 13 yritysostoa ja lisää on luvassa.

Toimitusjohtaja Harri Ahon mukaan potentiaalisia ostokohteita on kymmeniä ja neuvotteluja vireillä useiden tahojen kanssa. Terveystalon kunnianhimoisena tavoitteena on kasvattaa ketjun liikevaihto vuoteen 2008 mennessä yli sataan miljoonaan euroon, kun sitä tänä vuonna tehtyjen ostojen jälkeen arvioidaan kertyvän noin 50 miljoonaa. Samalla se aikoo vallata Mehiläisen paikan alan johtavana toimijana.

-Perinteisten lääkäriasemien paikallinen identiteetti halutaan säilyttää, mutta myös yhtenäistä brändiä tuodaan jatkossa enemmän näkyviin. Valtakunnallinen tunnettavuus on meille iso haaste, Aho sanoi.

Kilpailija Mehiläinen rakentaa tiukempaa ketjua, jossa kaikki toiminnot niputetaan saman brändin alle. Toimitusjohtaja Antti Kasin mukaan tavoitteena on, että asiakas kohtaa saman palvelukonseptin, meni Mehiläiseen missä päin maata tahansa.

Mehiläisen ketju alkaa Kasin mukaan olla aika lailla valmis ensi keväänä, kun Kuopion ja Tampereen sairaalat ovat aloittaneet toiminnan. Sen jälkeen ketjuun kuuluu 16 lääkäriasemaa ja kuusi sairaalaa. Liikevaihto nousee tänä vuonna liki 90 miljoonaan euroon ja lähivuosille tavoitellaan 15-20 prosentin vuotuista kasvua.

Markkina kasvaa

Lääkäriasemien keskittyminen alkoi kiihtyä vasta pari vuotta sitten, kun Mehiläinen vuonna 2001 yhdistyi turkulaisen Tohtoritalon kanssa. Terveystalon verkosto pantiin alulle samana vuonna.

Vauhtia verkottumiselle antavat toiveet markkinan kovasta kasvusta. Kysyntää kasvattaa muun muassa hoitotakuu, joka lisää kuntien ja sairaanhoitopiirien paineita ostaa palveluita yksityiseltä puolelta. -Varsinkin leikkauspalveluiden kilpailutus lisääntyy, Terveystalon hallituksen puheenjohtaja Ilkka Talvitie arvioi.

Hän povaa, että jatkossa käydään myös yhä enemmän keskustelua siitä, mitä hoitoja kustannetaan julkisin varoin ja mitä ei. Esimerkiksi kosmeettinen kirurgia sopii luontevammin yksityisen puolen hoitoon. Ikääntyvä väestö taas on entistä varakkaampaa ja haluaa entistä useammin kustantaa itse sellaiset pienemmät operaatiot, joita varten muuten joutuisi jonottamaan.

Isoimmat muutokset terveyspalvelujen rakenteissa saattavat olla edessä vasta 2010-luvulla. Tämä voisi tarkoittaa vaikka Ruotsin tyyppistä kehitystä, jossa julkisen sektorin yhtiöitä on myös terveyspuolella päätetty yksityistää.

Suomessa yksi alaa kiinnostava kokeilu on menossa Lahdessa, jossa kaupunki keväällä siirsi yhden keskustan terveysaseman palvelut yksityisen yrityksen vastuulle.

Diacorille riittää pääkaupunkiseutu

Sekä Mehiläisen että Terveystalon taustalta löytyy pääomasijoittajia, joiden tavoitteena on lähivuosina listata yhtiöt pörssiin. Listauksen tarkemmasta ajankohdasta ei kummassakaan yhtiössä vielä ole tehty päätöksiä.

Alan kolmas iso tekijä on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama Diacor, joka kilpailijoista poiketen on päättänyt pysyä pääkaupunkiseudulla. Toimitusjohtaja Pirjo Tiiri perustelee ratkaisua sillä, että terveyspalvelujen kysyntä on kuitenkin varsin paikallista. Lisäksi raju laajeneminen saattaisi hänen mielestään vaarantaa palvelujen laadun.

-Ketjuuntumisesta on etua lähinnä työterveyshuollossa. Me olemme vastanneet kilpailuun hankkimalla paikallisia yhteistyökumppaneita, joiden kautta tarjotaan työterveyspalvelut valtakunnallisesti toimiville yritysasiakkaille, Tiiri sanoi.

Diacorin liikevaihto oli viime vuonna runsaat 40 miljoonaa euroa.

(MTV3-STT)