Lääkäri: Elinsiirtolaki säästäisi ihmishenkiä

Helsingin Sanomat kertoi lakimuutoksen valmistelusta ensimmäisenä.

Nyt elinluovutuslain mukaan elinluovutukseen voidaan ryhtyä, jos vainaja ei ole sitä eläessään vastustanut tai jos omaiset eivät sitä kuolinhetkellä vastusta. Jatkossa elinluovutukseen voi ryhtyä, jos luovuttaja ei ole erikseen ilmoittanut kielteistä kantaa.

- Tarkoitus on poistaa omaisten veto-oikeus ja silloin elinluovutusten määrä lisääntyisi, ja elinsiirtojonoon kuolevien määrä vähenisi, sanoo Höckerstedt.

Hänen mukaansa näin on käynyt maissa, joissa käytäntö on ollut voimassa yli kymmenen vuotta - esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Kiusalliset keskustelut omaisten kanssa jäisivät pois

Ylilääkäri Krister Höckerstedt Hyksistä sanoo uuden lain vähentävän myös kiusallisiksi koettuja keskusteluja omaisten kanssa.

- Henkilökunnan on vaikea keskustella omaisten kanssa elinluovutuksesta. Tämä keskustelu muuttuisi täysin, koska elinluovutukseen voisi ryhtyä ilman keskusteluja omaisten kanssa. Hoitohenkilökunnalle jäisi vain tehtäväksi tiedottaa omaisia, sanoo Höckerstedt.

- Erittäin vaikessa tilanteessa ei sysättäisi vastuuta lähimmäisten elinten luovuotuksesta, juuri se on monille raskasta, sanoo Höckerstedt..

Elinsiirtojen määrä romahtanut

Elinsiirtojen määrä Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana romahtanut.

Vuonna 2006 elinsiirtoja tehtiin Suomessa ennätysmäärä, mutta viime vuonna määrä oli pudonnut lähes neljänneksen.

Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan ylilääkärin Krister Höckerstedtin mukaan syynä on resurssipula.

- Jo ennen lamaa Suomen terveydenhoidossa kiristettiin talousnyörejä vahvasti. Sairaaloissa ei ole riittävästi henkilökuntaa hoitamaan kaikkia asioita ja joskus on sitten ilmeisesti jäänyt tämä elinluovutusasia vähemmälle huomiolle, pohtii Höckerstedt.

Viime vuonna jopa seitsemänkymmentä elinsiirtoa tarvitsevaa potilasta jäi ilman uutta elintä.

- Suomessa jonot ovat aika lyhyet. Vuonna 2006 oli ennätysmäärä eli 300 siirtoa. Viime vuonna siirtoja oli 230. Seitsemänkymmentä jäi ilman elintä. He ovat kuolemansairaita, sanoo Höckerstedt.

Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikkaan on keskitetty aikuisten munuaisen- ja maksansiirrot sekä vaikeat maksakirurgiset potilaat koko maasta. Kaikista Suomen elinsiirroista lähes 90 prosenttia tehdään Hyksin klinikalla.

Lue myös: