Kysely: Politiikantutkijat haluavat Nato-selvitystä

MTV3:n uutiset kysyi kahdeltatoista turvallisuuspolitiikan tutkijalta heidän kantaansa siihen, tulisiko Suomen tehdä uusi turvallisuuspoliittinen selvitys Naton laajenemisen johdosta. Peräti yhdeksän kyselyyn vastanneen mielestä uutta selvitystä maamme sotilaspoliittisesta asemasta tarvitaan. Tutkijoista vain kolme piti selvitystä tarpeettomana.

Kyselyyn osallistunut professori Risto Sänkiaho Tampereen yliopistosta toteaa, että selvityksen tekemistä puoltaa EU:n sisäisten voimasuhteiden muuttuminen. Sänkiaho huomauttaa, että uusien Nato-maiden kuten Puolan, Tshekin ja Unkarin tullessa EU:n jäseniksi, Naton merkitys unionin sisällä tulee kasvamaan entisestään.

-Selvitys pitää tehdä erilaisia vaihtoehtoja varten, ei pidä tuudittautua siihen, että nykyinen käytäntö pysyy iät ja ajat, professori Sänkiaho toteaa.

Kyselyssä selvitettiin myös tutkijoiden käsitystä siitä, tulisiko Suomen selvittää, mitä Nato-jäsenyys käytännössä tarkoittaisi. Vain kahden tutkijan mielestä selvitystä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista ei tarvita.

Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkija Unto Vesa piti selivystä nykyisessä tilanteessa tarpeettomana.

-Jos arveltaisiin, että sotilasliiton jäsenyys parantaisi Suomen turvallisuutta, silloin alettaisiin selvittää optiota. Kun nyt ei sellaista tarvetta, ei tarvita optionkaan selvittämistä, Vesa perustelee näkemystään.

Nato-opiton selvittämistä puolsi kyselyssä valtiotieteen tohtori Markku Salomaa. Salomaan mukaan selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista antaisi Suomelle mahdollisuuden valmistautua vuoden lopulla käytävään Naton laajenemiskierrokseen.

-Nato tekee laajenemispäätöksiä ensi marraskuussa, eikä tiedetä koska seuraava laajenemiskierros tulee. Nyt pitäisi ennen marraskuuta selvittää, mikä olisi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden sisältö. Kyse on turvallisuustakuista ja niiden toimeenpanosta, sanoo Salomaa.

Salomaa muistuttaa kuitenkin, että Suomi ei voisi pitää Nato-jäsenyyttä itsestäänselvyytenä. Hänen mukaansa Natossa voitaisiin pitää ongelmana Suomen pitkää itärajaa sekä pohjoista sijaintia.

Yhdeksän kyselyyn vastanneista tutkijoista uskoo silti, että Suomi joutuu lähivuosina ottamaan kantaa Nato-jäsenyyteen.

MTV3:n kysely tehtiin kahdelletoista Nato-kysymyksiin erikoistuneelle turvallisuuspolitiikan tutkijalle. Tutkijoista kaikki vastasivat kyselyyn.

(MTV3)

MTV3:n kyselyyn vastanneet

Filosofian tohtori, johtaja Stefan Forss, VTT-Energia
Erikoistutkija Tuomas Forsberg, Ulkopoliittinen instituutti
Erikoistutkija Hanna Ojanen, Ulkopoliittinen instituutti
Tohtori Steve Lindberg, Åbo Academi Vasa
Professori Alpo Rusi, Lapin yliopisto
Valtiotieteen tohtori Markku Salomaa, Ulkopolitiikan tutkimuksensäätiö
Dosentti Pekka Sivonen, Maanpuolustuskorkeakoulu
Professori Risto Sänkiaho, Tampereen yliopisto
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka
Valtiotieteen tohtori, johtaja Teija Tiilikainen, Helsingin yliopisto
Tutkija Unto Vesa, Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus
Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri
Turvallisuuspoliittisen selvityksen tekeminen ei merkitse sitä, että päätös Natoon liittymisestä olisi jo tehty, muistuttaa kyselyyn vastannut Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Tuomas Forsberg.

(Huomenta Suomi 18.02.2002)