Kysely: Kehittyvät kunnat kyllästymässä taantuvien alueiden tukemiseen

Kuntien keskinäiset välit tai suhteet ovat kiristymässä, osoittaa MTV3:n uutisten tekemä kysely. Puheet kovenevat kuntien jakaantuessa entistä selvemmin kehittyviin ja taantuviin kuntiin. Kasvukunnat vaativat itselleen nykyistä suurempaa osuutta verovaroista. Kuntien tulevasta määrästä kuntajohtajilla on hyvin erilainen näkemys.

Yksin kukkuvat käet ja autiotalot ovat tuttu näky monessa kunnassa. Väki lähtee muualle ja palvelujen tuottaminen taantuvassa ympäristössä vaikeutuu vuosi vuodelta.

MTV:n uutisten kuntajohtajille tekemä kysely paljastaa, että kehittyvissä kunnissa alkaa mitta täyttyä. Saattohoitokunnat halutaan lahtipenkkiin ja se sanotaan aiempaa selvemmin.

Miltä Outokummusta katsottuna sitten kuulostaa puhe, jonka mukaan valtion ratkaisuissa tulisi keskittyä tukemaan niitä seutuja, joissa ihmiset asuvat ja joille haluavat muuttaa?

- Noin äkistään en vielä sanoisi, että olemme saattohoidossa. Voi tietysti olla, että uudistusten myötä käy niin, että kaikki me kunnat jotka saamme tasausjärjestelmän kautta tuloja, olemme kääntymässä saattohoitoon, tuumii Outokummun kaupunginjohtaja Pirjo Puustjärvi.

Moni tuumii, että syvällä maaseudulla on peli jo pelattu. Vaaditaan, että seuraavan hallituksen tulisi rohjeta kuntaliitospolitiikkaan. Sanotaan, että 100 kuntaa riittää.

- Kasvupaineet ovat tosi kovia ja niihin pitää kaiken aikaa varautua. Kasvua pitää hallita ja hillitä, eli pyrimme pitämään väestön kasvun korkeintaan 1,5 prosentissa vuodessa, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen vastaa väitteisiin.

Esim. Liperin kunta laajentaa vanhainkotia. Väestö Liperissä ikääntyy ja peruspalvelumenot lisääntyvät. Kaksi kolmasosaa MTV3:n Uutisten kyselyyn vastanneista kunnista kamppailee samanlaisessa tilanteessa. Suurten kaupunkien lisäksi muutamissa kymmenissä kunnissa kaivattaisiin kuitenkin valtion rahanjakoon uusia perusteita.

- Tilanteen erilaisuus pitäisi nähdä. Eli kasvukunnissa on todella kovat paineet ja valtion pitäisi ottaa tämä entistä enemmän huomioon, Kukkonen jatkaa.

Kysyimme kuntajohtajilta myös arvioita kuntien lukumäärästä 20 vuoden kuluttua. Merkittävä osa vastaajista ei usko olennaiseen muutokseen. Ennustetaanpa määrän jopa lisääntyvän viiteensataan. Vain neljäsosa kuntajohtajista uskoo lukumäärän reiluun pudotukseen alle 200:n.

- Arvioisin, että kuntia voisi olla noin 50 vähemmän kuin nykyisin, Ähtärin kaupunginjohtaja Lea Tolonen sanoo.


MTV:n kyselyyn vastasi yli 80 kuntaa.

Kuntien lukumäärä yli 400 15 kpl 300-400 28 kpl 200-300 21 kpl alle 200 14 kpl alle 100 4 kpl Nykyisin 448 kpl

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 18.06.2002)

Lue myös:

    Uusimmat