Kysely: Kansalaisaloitetta pidetään tärkeänä

Kansalaisaloite tarkoittaa sitä, että vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä aloite lain säätämiseksi ja eduskunnan on pakko ottaa se käsittelyyn. Kansalaisaloitteen tekeminen on ollut mahdollista maaliskuusta 2012 lähtien.

Suomen ensimmäinen eduskuntakäsittelyyn päässyt kansalaisaloite, aloite turkistarhauksen kieltämisestä, kaatui viime keskiviikkona äänin 36-146. Aloitteen organisoijat eivät kuitenkaan lannistuneet päätöksestä.

– Saimme asian hyvin mediaan, turkistarhauksesta on syntynyt paljon keskustelua. Myös eduskunnassa asiaa käsiteltiin hyvin ja kansanedustajien tietotaso asiasta on lisääntynyt. Suhtauduimme suurella varauksella siihen, tuleeko kielto tässä äänestyksessä, kertoo toiminnanjohtaja Kati Pulli Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta (SEY).

Puuttuuko todellinen valta?

Lähes kaikki MTV3 Uutisten kyselyyn vastanneet uskoivat, että kansalaisaloite johtaa eduskunnassa lakimuutokseen harvoin tai erittäin harvoin.

– Lainsäätäjien tarkoituksena ei ole ollut antaa kansalaisille todellista päätöksentekovaltaa, minkä nämä itsekin hyvin ymmärtävät. Kyse on enemmänkin tietynlaisesta puhetavasta ja jargonista, jossa osallistuvaa demokratiaa puolustetaan virallisesti mutta epävirallisesti siltä halutaan katkaista terä, toteaa tutkija Tiina Rättilä Tampereen yliopistosta.

Korkeakoulutetut vastaajat suhtautuivat kansalaisaloitteiden merkitykseen maltillisimmin. 28 prosenttia yliopisto- ja 27 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli sitä mieltä, ettei kansalaisaloite ole demokratian kannalta kovinkaan tärkeä.

Nuorten vaikuttamista

42 prosenttia 45-54 -vuotiaista vastaajista kertoi allekirjoittaneensa jonkin kansalaisaloitteen. 55-64 -vuotiaista vastaajista aloitteen oli allekirjoittanut 32 prosenttia. Nuoremmissa vastaajaryhmissä allekirjoittaneita oli huomattavasti enemmän.

Nuoret pitivät kansalaisaloitteita merkittävämpänä kuin vanhemmat vastaajat. Vanhempien vastaajien joukossa oli myös yleisintä pitää 50 000 allekirjoittanutta liian alhaisena rajana kansalaisaloitteelle.

– Vaadittavat 50 000 nimeä on vaikeaa saavuttaa, vaikka asialla olisikin laaja suosio. Tarvitaan teema, joka juuri sillä hetkellä liikuttaa ihmisten mieltä hyvin paljon, että he menevät allekirjoittamaan, SEY:n Pulli toteaa.

Painostusvaikutus kasvaa

Suurin osa kansalaisaloitteiden nimistä kerätään verkossa. Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen vajaasta 70 000 nimestä lähes kaikki kerättiin paperille kaduilla ja tapahtumissa.

Varsinaisen allekirjoitusvyöryn aiheuttanut tasa-arvoista avioliittolakia ajava kansalaisaloite on kerännyt noin 152 000 kannatusilmoituksestaan yli 149 000 kappaletta Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelun kautta.

– Kansalaisaloitteilla saattaa jatkossa olla todellistakin merkitystä poliittisen vaikuttamisen kanavana, etenkin jos aloitteiden ajamisessa hyödynnetään tehokkaasti sosiaalista mediaa, ja esiin nousee enemmän aloitteita, jotka pääsevät 50 000 allekirjoituksen rajan yli. Tällä on painostusvaikutusta, ja kansanedustajien on otettava aloitteet vakavasti jo oman uskottavuutensakin takia, Tiina Rättilä ennustaa.

Kysely tehtiin 14.6. - 18.6. välisenä aikana. Siihen vastasi 1721 henkilöä. Vastaajat ovat iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen edustava otos täysi-ikäisistä suomalaisista. Kysely toteutettiin verkkopaneelissa. Virhemarginaali on suurimmillaan 3% suuntaansa. Tutkimuksen teki MTV3:n toimeksiannosta Think If Laboratories Oy.